Itämeriprojektin rahoitushaku 2021 on avoinna!

Itämeriprojektin rahoitushaku 2021 on avoinna

Ålandsbanken rahoittaa Itämeren tilaa edistäviä hankkeita tänä vuonna jopa 500 000 eurolla

Itämeriprojektin rahoitushaku 2021 on avattu. Ålandsbankenin tavoitteena on mahdollistaa Itämeren hyvinvointiin konkreettisesti vaikuttavia hankkeita sekä lisätä tietoisuutta Itämeren tilasta. Rahoituksen päähuomio keskittyy startup-yrityksiin, kertoo Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja, Ålandsbankenin Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.

“Startupit ovat vakiinnuttaneet paikkansa Itämeriprojektin rahoituksessa. Niillä on usein ennennäkemättömiä ideoita, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti Itämeren tilaan. Olemme ylpeitä rahoittamistamme hankkeista ja seuraamme niiden kehitystä aktiivisesti”, sanoo Salonius.

Itämeriprojektin rahoituksella on aiempina vuosina mahdollistettu monien startup-yritysten toimintaa. Rahoituksen Itämeriprojektilta on saanut muun muassa ruokaproteiinia ilmasta valmistava Solar Foods sekä muoviroskien keruulaitteisiin erikoistunut Clewat Oy. “Rahoitusta kannattaa hakea, olipa teko meren hyväksi pieni tai suuri, tai tapahtui se juuri nyt tai hieman kauempana tulevaisuudessa, kuten meidän kohdallamme. Meille rahoitus mahdollisti ensimmäisen tehtaan suunnittelun ja samalla sen, että pystyimme kertomaan, miltä ruoan tulevaisuus voisi konkreettisesti näyttää”, sanoo Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka.

Tänä vuonna Itämeren tilaa edistäviä hankkeita rahoitetaan jopa 500 000 eurolla. Haku on avoinna syyskuun loppuun (30.9.2021) asti.

Rahoitusta Itämeriprojektilta voivat hakea myös yhdistykset, säätiöt ja konkreettisiin tuloksiin tähtäävät tutkimushankkeet. Hakijan ei tarvitse olla vakiintunut toimija alalla. Tärkeintä on, että toimijalla on vaikuttaviin tuloksiin tähtäävä idea ja selkeä toimintasuunnitelma Itämeren tilan parantamiseksi.

“Ihmisten toimet vaikuttavat Itämeren tilaan niin hyvässä kuin pahassa, ja Itämeri tarvitsee edelleen kaiken mahdollisen avun. Itämeriprojektin kautta haluamme kannustaa kaikkia osallistumaan suojelutyöhön”, sanoo Salonius.

Rahoitushaku järjestetään nyt seitsemännen kerran. Ålandsbanken on tukenut yritysten ja eri organisaatioiden työtä ympäristön hyväksi yli kolmella miljoonalla eurolla. Itämeriprojektin rahoitus perustuu Ålandsbankenin Itämeritilien talletuksiin. Ålandsbanken jakaa vuosittain ympäristötyöhön summan, joka vastaa jopa 0,2 prosenttia kaikista Itämeritileillä olevista talletuksista.

Itämeriprojekti rahoittaa ja tekee pitkäkestoista yhteistyötä Itämeren suojeluun keskittyvien toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Pidä Saaristo Siistinä Ry sekä Ahvenanmaan Emmaus-liike.

Lisätietoja:

Anne-Maria Salonius
johtaja, Ålandsbanken Suomi
p. +358 40 733 1106
anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

Crista Hietala
viestintäjohtaja, Ålandsbanken Suomi
p. +358 40 646 3501
crista.hietala@alandsbanken.fi


Pekka Kuusiniemi – Vastuullinen Strategi

Elintarvikeyhtiö Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi, 53, irrottaa hybridiautonsa töpselin uudehkon kotinsa pihassa. Täällä Kuusniemi on asunut siitä asti, kun aloitti Raision toimitusjohtajana vuoden 2017 lopussa. Kulmakunta oli hänelle kuitenkin jo ennestään tuttu. Turkulaisperheen kuopuksen lapsuudenkoti sijaitsee alle kymmenen kilometrin päässä Raision pääkonttorilta.

– Olen takaisin juurillani. Se maistuu nyt, kun viime vuosina ulkomaan matkapäiviä on kertynyt yli 100 vuodessa. Hana- ja suihkuyhtiö Oras Groupin loppuaikoina asuinkin Saksassa, Stuttgartissa, sanoo Kuusniemi. Nyt Kuusniemen matka vie kohti Raisionkaaren teollisuuspuistoa, aivan pikku kaupungin kyljessä, jossa sijaitsee Raision pääkonttori sekä valtaosa tuotannosta.

– Meillä on täällä muun muassa vehnämylly, kalanruokatehdas, Benecol-ainesosan tuotantolaitos ja yhdeksän megawatin hiilineutraali biovoimala. Se tuottaa koko 42 hehtaarin teollisuusalueelle prosessien energiana ja lämmityksessä käytettävää teollisuushöyryä. Ajan patinoimien tuotantolaitosten vierestä erottuu uutuutta hohtava tehdas.

– Nyt eletään jännittäviä aikoja. Tämä on uusi kasvipohjaisten lisäarvotuotteiden kehitys- ja tuotantolaitos. Otamme sitä parhaillaan käyttöön, sanoo Kuusniemi. Raision viime vuosien suurimmasta investoinnista, noin 45 miljoonaa euroa maksaneesta tuotantolaitoksesta, on tarkoitus valmistua tuotteita kuluttajille vuoden 2021 toisella puoliskolla.

Useat uuden tehtaan tuotteista tullaan paketoimaan Elovena- ja Benecol-brändeillä. Kyseessä on yhtiön suurin panostus orgaaniseen kasvuun vuosikymmeniin. Uusi tehdas kertoo siitä, että Raisio profiloituu nyt ennen kaikkea terveellisen ruoan bränditalona. Selkeä strategia ja keskittyminen vahvoihin brändeihin on Raisiossa merkittävä suunnanmuutos.

Kuusniemen aloitettua yhtiön toimitusjohtajana, Raisio on myynyt pois kaksi aiempaa liiketoimintaaluetta: makeiset ja naudanrehun. Tšekissä ja Isossa-Britanniassa sijainneet makeistehtaat myytiin irlantilaisille noin sadan miljoonan euron hintaan. Naudanrehuihin liittynyt liiketoiminta meni ruotsalaisille 34 miljoonalla eurolla. Yhtiön liikevaihto on puolittunut muutaman vuoden takaisesta, mutta nettotulos on laskenut suhteellisen vähän ja kassa on nyt väkivahva.

Raisiolla on rahoitusvaroja sekä raha- ja pankkisaamisia lähes 100 miljoonaa euroa. Kassavarat ovat sijoitettuina pääosin matalariskisiin ja likvideihin sijoituskohteisiin.

– Yritysostot sisältyvät strategiaamme, mutta niiden tekemiseen ei ole painetta. Ostettavaa ja lisäarvoa kartoitetaan sieltä mitä Raisiokin tekee. Huhtikuussa Raisio osti härkäpaputuotteista tunnetun Verso Food Oy:n.

– Yksi keskeisistä tavoitteistamme on kasvipohjaisiin lisäarvotuotteisiin perustuva kasvu. Verso Foodin avulla saamme voimakkaasti kasvavan kasviproteiinimarkkinan johtajuuden Suomessa. Eräänlaisena hybriditalona aikaisemmin toiminut yhtiö keskittyy nyt kahteen liiketoiminta-alueeseen: kasvipohjaisen terveellisen ruoan ja ainesosien valmistukseen sekä kalanrehuun.

Kuusniemen aikana Raisioon on luotu uusi vastuullisuusohjelma ja vastuullisuusjohtaja istuu nyt konsernin johtoryhmässä. Yhtiön omiin tuotantolaitoksiin Nokialla ja Raisiossa on investoitu niin, että ne ovat vuoden 2021 aikana hiilineutraaleja. Fossiilisia polttoaineita ei käytetä oman energiatarpeen tuotantoon.

– On sanomattakin selvää, ettei tätä ole yksi ukko tehnyt, vaan olen toteuttanut strategiaa yhteistyössä osaavan henkilöstön kanssa. Tulevaisuus on kasviperäisten ja terveellisten sekä ympäristöystävällisten ruokien markkinoilla. Meidän täytyy tehdä esimerkiksi Elovenasta ja kauratuotteista samanlainen kansainvälinen brändi kuin Benecolista, sanoo Kuusniemi. Hän tietää, että mitä vahvempia yksittäisiä brändejä yhtiöllä on sitä isompi on yhtiön markkina-arvo.

Taksin ratista toimitusjohtajaksi Suomalaispoikaa kiehtoi ruotsinkielinen Turku pienestä pitäen. Isä hankki 70-luvun alussa matkapurjeveneen ja Kuusniemet liittyivät ruotsinkieliseen pursiseuraan. Kansainvälisyyteen Pekka sai kosketuksen kotoa: isä toimi kansainvälisissä liikkeenjohtotehtävissä ja kutsui ulkomaalaisia työkavereita kyläilemään. Ruotsiksi juttelu sujui Kuusniemeltä jo yläasteella. Matka jatkui ruotsinkieliseen yliopistoon, Åbo Akademihin. Sieltä Kuusniemi valmistui kauppatieteiden maisteriksi. Opintojen ohella Kuusniemi ajoi taksia. Tienaamansa rahat hän sijoitti ensimmäiseen omaan asuntoon.

– Vuonna 1994 kun olin istunut neljä vuotta taksin ratissa ja opinnot olivat vielä kesken, minusta alkoi tuntua siltä, että minun oli aika siirtyä eteenpäin, sanoo Kuusniemi. Maailman suurimpiin päivittäistavarayrityksiin lukeutuvalla Unileverillä tuli noihin aikoihin työpaikka haettavaksi Turussa. Siitä muodostui eräänlainen käännekohta, koska Kuusniemi tuli valituksi ensimmäiseen kuukausipalkkaiseen työhönsä 300 hakijan joukosta.

– Se oli melkoinen koulu. Minut laitettiin markkinointiedustajaksi ja tein myyntiä kaikkiin Suomen markettiketjuihin. Nyt kun olen Raisiolla, olen huomannut, että Unileverin kokemusten ansiosta tiedän ihan oikeasti jotain päivittäistavarakaupasta. Kaikki työ on arvokasta, eikä koskaan voi tietää, milloin mitäkin osaamista voi hyödyntää.

Varsinaisen liiketalouden oppikoulun Kuusniemi kertoo käyneensä vuosituhannen vaihteessa Tunturilla – polkupyöriä ja kuntolaitteita valmistavalla kotimaisten brändien jättiläisellä.

– Tunturi oli ollut perheyritys, joka oli liiallisen riskinoton takia ajautunut rahoittajien syliin. Tilanteessa luoviminen oli erittäin opettavaista aikaa.

Tunturilta Kuusniemi siirtyi suomalaisten perheyritysten ykkösketjuun, hana- ja suihkutuotteita valmistavalle Oras Oy:lle. Kuusniemi aloitti vastuullaan Suomen ja Venäjän markkinat ja liittyi konsernin johtoryhmään. Vuodesta 2004 hän vastasi Oraksen brändistä ja vuodesta 2006 koko konsernin myynnistä ja markkinoinnista. Vuonna 2007 Kuusniemi nimitettiin Oraksen ensimmäiseksi Paasikiven suvun ulkopuolelta tulleeksi toimitusjohtajaksi, 39-vuotiaana. Oras Group ja Raisio eroavat toisistaan yhtiömuodoiltaan - Raisio on pörssiyhtiö - mutta yhteneväisyyksiä löytyy silti paljon. Yhtiöiden nykyinen liikevaihto on molemmilla runsaat 200 miljoonaa euroa ja liikevaihdosta iso siivu tulee kansainvälisestä liiketoiminnasta. Venäjä on molemmille yrityksille tärkeä markkina. Kuusniemi laskee olleensa Oraksen kanssa Venäjällä noin 50 kertaa.

– Voi sanoa, ettei niin kuin pelota se Venäjä. Raision vahva markkina ulkomailla on Venäjän lisäksi erityisesti Iso-Britannia. Kuusniemi puhuu liikematkoillaan englantia tai ruotsia ja kertoo pysyvänsä kärryillä saksankielisessä neuvottelussa.

– Päivääkään ei ole kyllä kaduttanut, että tuli valittua Åbo Akademi. Ruotsinkielestä on ollut hyötyä pitkin matkaa ja ylipäänsä tykkään monikielisestä ja kansainvälisestä työympäristöstä. Meri ja arvot Itämerellä ja Turun saaristolla on Kuusniemen sydämessä oma erityinen paikkansa.

– Isä rakensi Paraisilla olevaan pieneen saareemme hirsimökin vuonna 1967 ja olin vain pariviikkoinen kuin olin saaressa ensimmäisen kerran. Se paikka on meille erityisen mieluinen ja vietämme paljon aikaa siellä. Kuusniemellä on myös 40-jalkainen purjevene. Purjehtiminen on sellaista, mitä olen tehnyt ihan pikkupojasta asti. 15-vuotiaasta lähtien olin myös merellä töissä kesät, kansipoikana Pidä saaristo siistinä ry:n Roope-huoltoaluksella.

Itämeri on Kuusniemelle niin mieluinen, että kesäkautena meri saattaa napata hänen kalenteristaan 40–50 yöpymistä. Itämeri yhdistää Kuusniemen mielestä myös Raisiota ja Ålandsbankenia.

– Ålandsbanken on meille luonteva yhteistyökumppani finanssipuolella, koska se on vastuullisuusohjelmallaan erottautunut kilpailijoistaan. Itämeriprojekti on kova juttu, kuten on myös ostosten hiilijalanjälkeä mittaavaa Åland Index. Myös tuulivoimarahasto on meille tuttu.

Raisiolle Itämeri on täyttä bisnestä ja tärkeä tuotantoalue. Suomen markkinajohtaja kalanrehuissa ja Suomen ainoa kalanrehujen valmistaja, Raisioaqua, on tehnyt merkittäviä panostuksia kalankasvatuksen ympäristöystävällisyyden edistämiseksi. Tavaramerkki Baltic Blend takaa sen, että kalanrehu on valmistettu Itämeren silakoista ja kilohaileista. Jokainen Baltic Blendillä kasvatettu kalakilo poistaa Itämerestä fosforia ja vähentää merkittävästi kalankasvatuksen typpikuormaa. Raisioaquan tuottamilla rehuilla kotimaassa kasvatetut kalat saavat osakseen ympäristöjärjestö WWF:n suosituksen. Kalankasvatuksen ympäristökuormitus Suomessa on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa ja Raisiolla on kalanrehun suurimpana tuottajana iso rooli ja vastuu.

– Ålandsbanken on tehnyt useita vuosia pitkäjänteisesti työtä vastuullisen sijoittamisen saralla sekä Itämeren hyvinvoinnin edistämiseksi. Silti se teki vuonna 2020 kaikkien aikojen ennätystuloksensa. Myös Raisio tekee hyvin kannattavaa liiketoimintaa panostamalla tuotannon hiilineutraaliuteen, kasviperäiseen tervelliseen ruokaan ja pakkausmateriaalien kierrätettävyyteen. Me voimme ja meidän pitää luoda hyvinvointia vastuullisesti, sanoo Kuusniemi.

Ajat ovat muuttuneet ja ekosysteemin hyvinvoinnin kiinteänä osana järjestelmää huomioon ottava vihreä talous ei ole enää yksistään ympäristöaktivistien haihattelua. Siitä elävä esimerkki on Kuusniemi, joka on kuitenkin ihan tavallinen riistalihaa syövä suomalainen mies. Tai ei ehkä ihan tavallinen. Mies on sotilasarvoltaan komentajakapteeni – Suomen merivoimien sotilasarvo – joka vastaa maavoimissa majuria. Reservissä Kuusniemellä on korkein mahdollinen sotilasarvo ja poika on ensimmäisen vuosikurssin merikadetti.

– Olen erittäin isänmaallinen, kuten oli isäni ja isoisänikin. Isänmaallisuus on minulle tervettä kansainvälisyyttä ja omien juurien tuntemista, ei epätervettä nationalismia tai populistista politiikkaa. Kyse on arvoista. Myös johtajana koen olevani arvojohtaja. Sellaista pitkäjänteistä suunnitelmallista toimintaa, jossa ihmisille annetaan valtaa ja vastuuta. Kaikki eivät aina välttämättä ole luottamuksen arvoisia, mutta suurin osa on. Ihmiskäsitykseni on positiivinen. Jos henkilöstö jakaa yrityksen arvot ja strategian, sellaisella porukalla mennään vaikka läpi harmaan kiven.


Roskat pois lumikuormista – Vesistönpuhdistukseen erikoistunut Clewat saa Itämeriprojektin pääpotin

Ålandsbankenin Itämeriprojekti vastaanotti ennätysmäärän rahoitushakemuksia

Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitushaulla on menestyksekäs vuosi: hakemuksia tuli ennätykselliset 168 ja Itämeren tilaa parantavia hankkeita rahoitetaan huikealla summalla, jopa 500 000 eurolla.

Vesien puhdistukseen erikoistunut Clewat Oy saa tänä vuonna Ålandsbankenin Itämeriprojektin suurimman yksittäisen rahoitussumman, 130 000 euroa. Rahoitus käytetään yhtiön innovatiivisen lumensulatusmenetelmän kehittämiseen. Lumen mukana Itämereen päätyy talven aikana useita tuhansia kiloja roskaa ja miljoonia mikromuovipartikkeleita.

Clewatin kaupallinen johtaja Marko Kärkkäinen kertoo, että Clewatin laitteen etu on siinä, että lumensulatus itsessään on hiilidioksidipäästötöntä. Clewatin laitteistoa voidaan käyttää täysin sähköenergialla, virtaavan veden voimaa hyödyntäen.

– Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin katoamisen aiheuttamat ongelmat vaativat tehokkaita, ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä asiantuntemusta, Kärkkäinen sanoo.

Rahoituksella kohti parempaa Itämerta

Kuluneen talven aikana Clewat ollut mukana sulattamassa sähköllä satoja kuorma-autollisia lunta Helsingissä. Laitteen avulla lumesta on suodatettu lähes kaikki roskat, aina polkupyöristä nuppineulan päihin. Nyt saatavan rahoituksen avulla Clewat pääsee testaamaan uutta, suurempaa versiota ekologisesta lumensulattamisesta Itämeren rannoilla.

Clewat on ympäristöteknologiaan erikoistunut yritys, joka valmistaa aluksia vesistöjenpuhdistukseen. Aluksilla voidaan siivota vesistöistä muoviroskaa, haittakasvillisuutta ja öljyä. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on jo aikaisempina vuosina rahoittanut Clewatin projekteja Itämeren tilan parantamiseksi.

– Itämeri on meidän kotimeremme. Aletaan nyt tosissaan pitämään huolta omasta merestämme ja sitten voimme viedä meillä toimivaksi osoitettuja ratkaisuja maailman merille, Kärkkäinen muistuttaa.

Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbankenin Suomen johtaja Anne-Maria Salonius iloitsee siitä, miten monipuolisilla ja mielikuvituksellisilla projekteilla Itämeren tilaa halutaan parantaa.

– Olemme iloisia, että voimme mahdollistaa monet merkitykselliset hankkeet. Yhdessä voimme aikaansaada muutoksen, Salonius sanoo.

Kosteikkoja, tutkimushankkeita ja nuorten osallistamista

Maarianhaminan kaupunki saa Itämeriprojektilta 80 000 euron rahoituksen kosteikon rakentamiseen Svibyhyn. Kosteikon avulla voidaan vähentää rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden määrää, parantaa paikallista vesiympäristöä ja lisätä biodiversiteettiä.

– Tarvitsemme pieniä ja suuria tekoja, jotta saamme terveellisen Itämeren, Maarianhaminan ympäristökoordinaattori Ulf Simolin kertoo.

Suomen ympäristökeskus SYKE saa 42 000 euroa merilintujen pesimäluotojen muovin määrän tutkimiseen ja ympäristön puhdistamiseen. Sekä merilinnut että ympäristö kärsivät muoviroskan määrästä.

– Olen tavattoman iloinen, että tässä hankkeessa pääsen tekemään työtä puolivuosisataisen rakkauteni, lintujen, pariin ja niiden puolesta, kertoo hankkeessa mukana oleva erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Lasten ja nuorten projekteista Itämeriprojektin rahoituksen saa Rotary-yhteisön piiri 1410:n Vesireppu-hanke, jonka tarkoituksena on saada lapset kiinnostumaan ympäristön ja oman lähivesistön tilasta. Vesireppu-hanke saa Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 5 000 euron rahoituksen.

– Rahoituksen avulla pystymme saamaan materiaalit kokoon sekä levittämään tuotteita ja tietoa hankkeesta. Aiemmin olemme tehneet kaiken talkootyönä, rotarypiirin kuvernööri Anita Häggblom kertoo.

Ålandsbanken tukee pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan

Itämeriprojektin tuomariston rahoituspäätösten tavoitteena on mahdollistaa pitkäkestoisia yhteistöitä eri toimijoiden kanssa. Tänäkin vuonna Ålandsbanken tukee pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan yli 200 000 eurolla. Rahoituksen saavat muun muassa Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö ja Race for The Baltic.

Itämeriprojektin rahoitus perustuu Ålandsbankenin Itämeritilien talletuksiin. Ålandsbanken lahjoittaa vuosittain ympäristötyöhön summan, joka vastaa jopa 0,2 prosenttia kaikista Itämeritileillä olevista talletuksista. Itämeriprojektin rahoitushaku järjestettiin vuonna 2020 kuudennen kerran. Vuosien aikana Ålandsbanken on lahjoittanut jo lähes 2 800 000 euroa ympäristön hyväksi.

– Vuosittaisen rahoitushaun ja rahoitettavien hankkeiden ja toimijoiden kautta jokaisen asiakkaamme talletukset konkretisoituvat Itämeren tilan parantamiseen ja ympäristönsuojeluun, Anne-Maria Salonius kertoo.

Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitushaun 2020 tulokset:

Vahtolanlahden kunnostussuunnitelma, 5 500 €

Rotary Vesireppu, 5 000 €

Ådans vänner, 10 000 €

Clewat, Snowhow -projekti, 130 000 €

Mariehamns stad, Svibyåns våtmark, 80 000 €

SYKE, Muovit merilintujen pesissä, 42 000 €

Baltic Sea Action Group, 80 000 €

Race for The Baltic, 50 000 €

WWF, 25 000 €

John Nurmisen Säätiö, 80 000 €

Lisätietoja

Anne-Maria Salonius johtaja, Ålandsbanken Suomi p. +358 40 733 1106 anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

Itämeriprojekti toimii terveemmän meren puolesta rahoittamalla hyviä ideoita ja lisäämällä tietoutta Itämeren tilasta. Itämeriprojektin avulla Ålandsbanken haluaa kannustaa muita organisaatioita kehittämään hyviä ideoita luonnon hyväksi.

Ympäristöprojektien tukeminen on ollut tärkeä osa Ålandsbankenin toimintaa jo vuodesta 1997. Tähän mennessä Ålandsbanken on tukenut niin pienten kuin suurtenkin organisaatioiden tärkeää työtä ympäristön hyväksi lähes 2 800 000 eurolla. Vuosittain pankki lahjoittaa ympäristötyöhön summan, joka vastaa jopa 0,2 prosenttia kaikista Itämeritileillä olevista talletuksista.


Innovaatioita puhtaamman Itämeren hyväksi -vastuullisuuswebinaari perjantaina 12.3.

Pian on aika julkaista Itämeriprojektin voittajat. Vuonna 2020 Ålandsbankenin Itämeriprojekti sai ennätysmäärän 168 hakemusta. Vuosien aikana Ålandsbanken on lahjoittanut jo lähes 2 800 000 euroa ympäristön hyväksi.

Webinaarissa keskustelemme Itämeren tilasta, ratkaisuista sen parantamiseksi, yritysvastuusta ja innovaatioista ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Vieraanamme webinaarissa ovat Ilkka Herlin (Baltic Sea Action Group), Pasi Vainikka (Solar Foods) ja Marko Kärkkäinen (Clewat).

Ilkka Herlin, BSAG:n hallituksen jäsen, kertoo meille miksi Itämeren tilan parantaminen on tärkeää ja mitä kaikkea voimme saavuttaa yhteistyöllä - yhtenä esimerkkinä Itämeriprojektin rahoittama Elävä Itämeri yhteistyöhanke.

Lisäksi meillä on mukana kaksi erittäin innovatiivista suomalaista startup-yritystä, jotka ovat saaneet rahoitusta Itämeriprojektilta aikaisempina vuosina. Solar Foods tuottaa proteiinia ilmasta, ja nousi vuonna 2019 Talouselämän Suomen 10 lupaavimman startup-yrityksen joukkoon. Clewat perustettiin Itämeriprojektin rahoituksen avulla vuonna 2018. Vesistön-puhdistusaluksilla puhdistetaan vesistöistä muoviroskaa, haittakasvillisuutta ja öljyä, ja yritys on jo näyttänyt taitonsa niin Suomessa kuin maailmalla. Molemmat yritykset kertovat inspiroivasta matkastaan.

Tervetuloa tutustumaan huomisen innovaatioihin ja ratkaisuihin terveemmän Itämeren puolesta perjantaina 12.3.2021 klo 10.00!

Ohjelma

Itämeriprojektin tulosten julkistus
Anne-Maria Salonius, johataja Ålandsbanken Suomi

Yhteistyötä tarvitaan Itämeren pelastamiseksi
Ilkka Herlin, Baltic Sea Action Group

Food Out of Thin Air - ruokaa ilmasta
Pasi Vainikka, toimitusjohtaja ja perustajajäsen, Solar Foods

Innovaatiot Itämeren pelastamiseksi
Marko Kärkkäinen, kaupallinen johtaja, Clewat

 

Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä linkistä.