“Toimintaamme sisältyy käytännön kenttätyötä valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi sekä virtavesien ja merellisten elinympäristöjen ennallistamiseksi.” – WWF on Itämeriprojektin pitkäaikainen yhteistyökumppani

Maailman luonnonsäätiö WWF on Ålandsbankenin Itämeriprojektin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Itämeriprojekti rahoittaa WWF:n toimintaa tänä vuonna 25 000 eurolla. WWF:n Itämerityöstä meille kertoo ympäristöjärjestön meriasiantuntija Vanessa Ryan.

 

Kerro ensin, millainen on sinun Itämeresi? Mitä Itämeri merkitsee sinulle?

Itämeri on minulle sekä arjen henkireikä että työmaa. Minun Itämereni on kaunis ja monimuotoinen toivon meri, sillä työkaluja ja menetelmiä sen tilan parantamiseksi on jo olemassa - nyt niiden toimeenpanoa pitää tehostaa ja vaikuttavuutta moninkertaistaa osallistamalla entistä laajemmin eri toimialoja ja sidosryhmiä niiden toteuttamiseen!

Itämeriprojekti rahoittaa hyviä ideoita ja toimintaa Itämeren tilan edistämiseksi. Millainen on teidän projektinne idea? Miten se edistää Itämeren tilaa?

Ålandsbankenin tuen avulla rahoitetaan laaja-alaisesti WWF:n monipuolista työtä Itämeren hyväksi. Toimintaamme sisältyy käytännön kenttätyötä esimerkiksi valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi, virtavesien ja merellisten elinympäristöjen ennallistamiseksi, ja ympäristövahinkojen torjumiseksi vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojemme voimin. Tärkeä osa työtämme on myös vaikuttaminen kansallisen ja kansainväliseen meri- ja kalastuspolitiikkaan ja sen toimeenpanoon.

 Mitä Itämeriprojektin rahoitus merkitsee teille?
Olemme Ålandsbankenin pitkäaikainen yhteistyökumppani, ja se on meille erittäin tärkeää – Itämeren tilan parantamiseksi vaaditaan innovatiivisten, uutta tietoa ja teknologiaa hyödyntävien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rinnalla pitkäjänteistä poliittista vaikuttamistyötä ja parhaiden käytäntöjen jalkauttamista ja monistamista, ja se on mahdollista vain pitkäaikaisen rahoituksen turvin.

Oletko tutustunut Itämeriprojektin tämän vuoden muihin rahoituksen saaneisiin hankkeisiin? Suosikkiprojektia on vaikea valita! On hienoa nähdä näin monipuolisia hankkeita Itämeren tilan parantamiseksi, aina kiertotalouden edistämisestä käytännön ennallistamisprojekteihin. Toivotan kaikille hankkeille paljon onnea ja menestystä, sillä ponnistuksia Itämeren puolesta tarvitaan monella eri tasolla!

 

Nimi: Vanessa Ryan
Titteli: Meriasiantuntija


“Vähennämme Itämeriprojektin tuella vesistöjä rehevöittävien ravinteiden kuormitusta maa- ja metsätaloudesta ja poistamme mereen jo päätyneitä ravinteita ruovikoita niittämällä.” John Nurmisen Säätiö pelastaa Itämerta tuleville sukupolville.

Merihistorian kulttuuriperinteen vaalimisesta ja Itämeren suojelusta tunnettu John Nurmisen Säätiö on Itämeriprojektin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Itämeriprojekti rahoittaa säätiön toimintaa tänä vuonna 80 000 eurolla. JNS:n Itämerityöstä meille kertoo varainhankkija Erkki Salo.

 

 

Kerro ensin, millainen on sinun Itämeresi? 

Itämereni on elävä, monimuotoinen ja alati muuttuva. Itämeri on myös osin tuntematon – se yllättää ja sen äärellä oppii uutta. Koen Itämeren äärellä syvää kunnioitusta ja yhteyttä sekä kutsua seikkailuun.

Puhdas, hyvinvoiva Itämeri merkitsee kirkkaita, mieleenpainuvia hetkiä ja muistoja. Rakastan kesäpäivien pitkiä avovesiuinteja ja hetkiä rannoilla perheen kanssa. Samaan aikaan tiedostan, että elämme kilpajuoksua luontokadon kanssa – kaikki toimet ympäristömme pelastamiseksi on otettava käyttöön. Onneksi voimme aloittaa läheltä. Vastuunamme on varmistaa, että Itämeri jää parempaan kuntoon tuleville sukupolville.

Itämeriprojekti rahoittaa hyviä ideoita ja toimintaa Itämeren tilan edistämiseksi. Millainen on teidän projektinne idea? Miten se edistää Itämeren tilaa?

Pelastamme John Nurmisen Säätiössä yhdessä Ålandsbankenin kanssa Itämerta ja sen perintöä tuleville sukupolville. Tuki John Nurmisen Säätiön hyväksi tuottaa tuloksia Itämeren hyväksi. Parannamme Itämeriprojektin turvin Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Vaalimme, elävöitämme ja välitämme myös mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä, jotta ihmiset ymmärtäisivät miksi Itämerta pitää suojella.

Ympäristöhankkeissamme vähennämme Itämeriprojektin tuella vesistöjä rehevöittävien ravinteiden kuormitusta maa- ja metsätaloudesta sekä lannoitekuljetuksista, ja poistamme lisäksi mereen jo päätyneitä ravinteita ruovikoita niittämällä. Suojelemme meriluonnon monimuotoisuutta myös ennallistamalla meriajokasniittyjä sekä vähentämällä haitallisten aineiden pääsyä mereen.

Herättelemme ihmisiä toimimaan Itämeren pelastamiseksi ja tutkimaan suhdettaan mereen Tuntematon Itämeri -näyttelyssämme Suomenlinnassa. Seitsemän taitelijan näyttely on maksuton ja avoinna Suomenlinnan Levyhallissa 15.9. asti.

Mitä Itämeriprojektin rahoitus merkitsee teille?

Toiminnallisena säätiönä lahjoitukset ja avustukset ovat elintärkeitä Itämeren pelastustyömme mahdollistamiseksi.

Ålandsbanken on yhtenä John Nurmisen Säätiön pitkäaikaisena pääkumppanina merkittävässä roolissa mahdollistamassa toimintaamme. Itämeriprojektin rahoituksen turvin voimme toteuttaa vaikuttavia ja mitattavia toimia Itämeren hyväksi. Itämeriprojektin rahoitus on elintärkeää sille, että voimme ohjata tehokkaita toimia sinne, missä tarve on suurin.

Oletko tutustunut Itämeriprojektin tämän vuoden muihin rahoituksen saaneisiin hankkeisiin? Lähetä terveisiä suosikkiprojektillesi!

Kyllä olen! Jälleen erittäin vaikuttavia innovaatioita Itämeren hyväksi. Upeaa, että tukea kohdennetaan useille keskeisillä Itämeren suojelutoimijoille pitkäjänteisesti. Itämeriprojekti vauhdittaa tärkeitä uusia Itämerta pelastavia innovaatioita niin vihreän energiasiirtymän kuin itämeriystävällisen ruokavalion kokoamisen kautta. Onnittelut jokaiselle Itämeriprojektin rahoituksen saajalle – yhdessä pelastamme Itämeren!

 

Haastateltu: Erkki Salo

Titteli: Varainhankintajohtaja

Rahoitus: 80 000 euroa

 


Oy Lykkan Ab pyrkii vähentämään maatalouden ravinnepäästöjä ja edistämään uudistavan viljelyn menetelmiä.

Maanviljely on edelleen merkittävin Itämerta rehevöittävän typin ja fosforin lähde. Itämeriprojekti rahoittaa projektia, jossa uudistetaan viljelytapoja Ahvenanmaalla. Projektista meille kertoo ympäristöasiantuntija Lena Korkea-aho.

 

Kerro ensin, millainen on sinun Itämeresi?  Mitä Itämeri merkitsee sinulle?

Yhteyteni Itämereen on sisäsaaristossa olevan kesämökin kautta, jossa perhe viettää aikaa veneilyn, kalastuksen ja uinnin parissa. Parhaimmat hetket meren ääressä ovat aikaiset kesäaamut, kun saa kokea peilikirkkaan vedenpinnan ja hiljaisuuden. Itämeri on ollut myös tärkeä kulkureitti minulle, koska asuin pitkään Ruotsissa ja matkustin usein kotiin Suomeen laivalla.

Itämeriprojekti rahoittaa hyviä ideoita ja toimintaa Itämeren tilan edistämiseksi. Millainen on teidän projektinne idea? Miten se edistää Itämeren tilaa?

Maatalous on edelleen merkittävä ravinteiden päästölähde Itämereen, vaikka paljon työtä onkin tehty päästöjen vähentämiseksi. Uudistavassa viljelyssä pyritään eri viljelytoimenpiteillä maksimoimaan yhteytystä, lisäämään maaperän suojaa ja mahdollistamaan maaperässä olevien mikrobien työ. Näin edistetään hyvinvoivaa maaperää, jonka hiilivarasto kasvaa. Kun ravinne- ja vesitase on kunnossa, luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Maatalousmaan hyvinvointi on isossa roolissa Itämeren suojelussa, koska sillä vaikutetaan ravinnepäästöihin.

Viljelytapojen muuttaminen vie aikaa ja maanviljelijät tarvitsevat tukea muutoksessa. Lykkanin projektissa kehitetään vapaaehtoinen kompensaatiomalli, jossa yritykset ja yksityishenkilöt voivat tukea uudistavaan viljelyyn siirtyviä viljelijöitä, jotka viljelytoimenpiteillä parantavat maaperän hyvinvointia ja samalla edistävät ympäristön sekä luonnon tilaa. Projektissa hyödynnetään parasta saatavilla olevaa tietoa siitä, miten arvioidaan maaperän hyvinvointia sekä kehtitetään konsepti mittaamiselle ja monitoroinnille kentällä. Kehitystyö tehdään yhdessä useamman koetilan ja yhteistyökumppanin kanssa.

Mitä Itämeriprojektin rahoitus merkitsee teille?

Ilman rahoitusta projekti ei toteutuisi. Kehitystyö vaatii sekä ajan että rahan sijoittamista näytteenottoon, analyyseihin sekä seurantaan.

Oletko tutustunut Itämeriprojektin tämän vuoden muihin rahoituksen saaneisiin hankkeisiin? Lähetä terveisiä suosikkiprojektillesi!

Minua kiehtoo useamman tahon yhteistyöprojektit, joissa haetaan synergioita ja monipuolista ympäristöhyötyä. Siksi suosikkini tämän vuoden palkinnonsaajien joukossa on Under Ytan, jossa yhdistetään tuulivoima Itämeren suojeluun. Meriviljely kuulostaa jännittävältä käsitteeltä!

 

Haastateltu: Lena Korkea-aho

Titteli: Vastuullisuusasiantuntija

Rahoitus: 70 000 euroa

 


“Ongelman ytimessä on haaste saada ihmiset luopumaan kaapeissaan käyttämättömänä nukkuvista vaatteista” - Emmy Clothing Companyn innovaatio edistää vaatteiden kiertotaloutta

Suomen suurinta käytettyjen vaatteiden verkkokauppaa pyörittävä Emmy Clothing Company Oy sai Itämeriprojektilta rahoitusta projektille, joka pilotoitiin yhdessä kotimaisen vaateyhtiön Nanson kanssa. Projektista meille kertoo Emmy:n toimitusjohtaja Timo Huhtamäki.

Kerro ensin, millainen on sinun Itämeresi? 

Jo lapsuudessa minulla oli harrastuksena kalastaa haukia perhoilla. Kun Helsinkiin muuttaessani siirryin kalastamaan sisävesiltä Itämeren rannoille, oli havahduttavaa nähdä, millainen hernekeitto Itämerestä on syntymässä. Kokemus avasi omat silmäni ja tämän jälkeen olen katsonut kaikkea toimintaa siitä näkökulmasta, miten voimme vähentää ainutlaatuisen kotimeremme kuormitusta. Työurallani olen päässyt tuomaan markkinoille kompostoreja, kuivakäymälöitä, Itämeren tilaa parantavia kalanrehuja ja viimeisimpänä kuluttajien kiertotalousratkaisuja. Koen, että nämä kaikki helpottavat yksilöiden valintoja luoda kestävämpää maailmaa ja parantaa Itämeren tilaa.

Itämeriprojekti rahoittaa hyviä ideoita ja toimintaa Itämeren tilan edistämiseksi. Millainen on teidän projektinne idea? Miten se edistää Itämeren tilaa?

Vaateteollisuus kuuluu maailman saastuttavimpiin toimialoihin. Vaatteiden kiertotalouden kasvaessa käytettyjen tuotteiden tarjonnasta on muodostunut kiertotalouden pullonkaula. Ongelman ytimessä on haaste saada ihmiset luopumaan kaapeissaan käyttämättömänä nukkuvista vaatteista. Emmy oli tunnistanut ratkaisuksi tehdä vaatteidensa myyminen ihmisille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi avaimet käteen -palvelulla.

Tämän vuoksi Emmy perusti Emmyfy-nimeä kantavan projektin. Emmyfy on teknologian palvelun yhdistelmä, jolla yritykset ja organisaatiot voivat helposti mahdollistaa omille asiakkailleen tai sidosryhmilleen helpon tavan laittaa vaatteensa myyntiin ja tienata niillä rahaa. Emmyfyn avulla yrityksestä tai organisaatiosta tulee kiertotalouden kiihdyttäjä, koska organisaation asiakkaat ja sidosryhmät voivat helposti laittaa kaapeissaan nukkuvat vaatteet myyntiin ja tienata näin kiertotaloustuloa itselleen. Suomalainen vaateyhtiö Nanso on ollut ensimmäisenä ottamassa palvelun käyttöönsä.

 

 

Mitä Itämeriprojektin rahoitus merkitsee teille?

Rahoituksella mahdollistettiin Emmyfyn kehittämisen ensimmäinen vaihe ja lanseerattiin ensimmäinen pilottihanke suomalaiselle vaateyhtiö Nansolle. Käytännössä Emmyfy-tuote merkitsee, että Emmy ja Nanso ovat yhdistäneet käytettyjen vaatteiden myynnin osaksi Nanson verkkopalvelua. Palvelun taustalla on second hand -verkkokauppa Emmy, joka hoitaa Nanson asiakkaiden vaatteiden myynnin. Vaatteista saatavat myyntituotot tulevat suoraan Nanson asiakkaille.

Onnistunut pilottihanke on mahdollistanut palvelun levittämisen myös muille toimijoille ja kesän aikana olemmekin saaneet useita kiinnostuneita yrityksiä mukaan. Itämeriprojektin rahoitus on siis mahdollistanut palvelun pilottihankkeen ja sen myötä luonut pohjan kiertotalouden skaalaamiselle muille yrityksille ja organisaatioille.

Oletko tutustunut Itämeriprojektin tämän vuoden muihin rahoituksen saaneisiin hankkeisiin?

Lähetä terveisiä suosikkiprojektillesi!

Henkilökohtaisesti pidän erittäin paljon Hailian liiketoimintaideasta, jossa voimme omilla ruokavalinoillamme syödä Itämerta puhtaaksi. Samalla pikkukalan jalostusarvo kasvaa, millä on vaikutuksia Suomen talouden omavaraisuuteen, kun saamme laadukasta kalaravintoa lähempää ja ekologisemmin. Toivoisin, että lähitulevaisuudessa jokainen suomalainen saisi koulussa kosketuksen pikkukalatuotteisiin kouluruokailun kautta.

 

Haastateltu: Timo Huhtamäki

Titteli: Toimitusjohtaja

Rahoitus: 30 000 euroa


“Projektimme ideana on mahdollistaa vähähiilisten sähköpolttoaineiden käyttöönotto meriliikenteessä ja satama-alueilla" - P2X Solutions esittäytyy

Itämeriprojektin rahoitushaun voittajia esittelevän artikkelisarjan kolmannessa osassa tutustumme P2X-Solutionsiin, joka tutkii ja mahdollistaa vähäpäästöisten sähköpolttoaineiden käyttöönottoa. Haastattelimme tämän mielenkiintoisen projektin osalta Jenni Borgia, hankkeen asiantuntijaa.

 

Kerro ensin, millainen on sinun Itämeresi? Mitä Itämeri merkitsee sinulle?

Keräsimme alle muutamia ajatuksia siitä, millainen Itämeri on Greenteamimme silmin ja mitä se meille merkitsee.

”Itämeri on lupaus vapaudesta ja seikkailusta.”
”Itämeri on tuuli, joka hulmuaa hiuksissa ja aalto, joka kimmeltää silmissä antaen voimaa jatkaa eteenpäin.”
”Itämeri tuo luonnon kaupunkiympäristöön ja luo merelliset puitteet retkeilylle ja liikkumiselle.”
”Itämeri on ylväs koti herkkusilakoille.”
”Itämeri yhdistää Suomen Eurooppaan.”
”Itämeri tarkoittaa saaristoseikkailua.”


Itämeriprojekti rahoittaa hyviä ideoita ja toimintaa Itämeren tilan edistämiseksi. Mikä on projektinne idea ja miten se edistää Itämeren tilaa?

Projektimme ideana on tutkia Itämeren vähähiilisiä satama-arvoketjuja ja mahdollistaa siten uusien vähäpäästöisten sähköpolttoaineiden (vihreä vety, e-metaani, e-metanoli ja e-ammoniakki) käyttöönotto sekä meriliikenteessä että satama-alueilla. Sähköpolttoaineiden käyttöönotto vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee siten ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen parantaa puolestaan herkkien ranta- ja meribiodiversiteettien hyvinvointia.  Keskitymme selvityksessämme myös sähköpolttoaineiden turvallisuuteen ja luvituskysymyksiin, jotta uusien polttoaineiden käyttöönotto voidaan toteuttaa Itämeren kannalta mahdollisimman turvallisella tavalla.


Mitä Itämeriprojektin rahoitus merkitsee teille?

Olemme sitoutuneita edistämään uusien vihreiden ratkaisuiden käyttöönottoa koko arvoketjussamme sekä lisäämään niitä koskevaa tietoutta myös laajemmin yhteiskunnassa. Itämeriprojektin rahoitus merkitsee meille mahdollisuutta jatkaa työtämme uusien vihreiden ratkaisuiden käyttöönoton edistämiseksi ja tehdä siten konkreettista työtä meille rakkaan Itämeren suojelemiseksi.


Oletko tutustunut Itämeriprojektin tämän vuoden muihin rahoituksen saaneisiin hankkeisiin? Lähetä terveisiä suosikkiprojektillesi!

Erityisterveiset lähetämme Hailian pikkukaloille! Toivottavasti pääsemme pian syömään Itämerta puhtaaksi myös lähikaupoissamme. Paljon onnea myös kaikille muille upeille rahoituksen saaneille projekteille!

 

Nimi: Jenni Borg
Titteli: Asiantuntija, P2X Solutions Oy
Rahoitus: 60 000 euroa

 

 


Joukolla Itämerta parantamaan – Itämeriprojektin rahoittama Projekti Björskär tuo asiantuntijatason osaamisen yhteen

Vuoden 2022 rahoitusta saaneiden tahojen esittelyt jatkuvat! Tällä kertaa meillä oli ilo haastatella Projekti Björskärin Lotta Nummelinia, Magnus Hansténia ja Joel Lindholmia. Heidän yhteistyöhankkeensa tähtää Itämeren monimuotoisuuden lisäämiseen.

 

 

“Itämeren ravinnekuorma toimii leväviljelyn raaka-aineena" - Projekti Björskär (OX2, Nemo Seafarms, Under Ytan)

Miten projektinne parantaa Itämeren tilaa?

Projekti-ideamme alkoi aikaisemmin, kuin olimme edes tavanneet. Olimme kaikki yhtiöissämme päättäneet investoida Itämeren luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ja rehevöitymisen vähentämiseen. Meillä oli erilaisia ajatuksia siitä, miten se pitäisi tehdä, mutta kun kokoonnuimme ja aloimme keskustella ajatuksistamme, palaset loksahtivat paikoilleen. Projektissamme tutkimme erilaisia merenalaisia viljelyolosuhteita ja -pintoja eri lajeille, erityisesti leville. Makrolevät imevät itseensä tehokkaasti ravinteita merestä. Projektissamme Itämeren ravinnekuorma toimii leväviljelyn raaka-aineena. Björskärin saarelle ja merituulivoimapuiston yhteyteen sijoittuva tutkimus edesauttaa sen ymmärtämistä, miten merituulivoimapuistojen infrastruktuuria voitaisiin käyttää meriviljelyn keinoin Itämeren biodiversiteetin lisäämiseksi ja ravinnekuorman vähentämiseksi.

Projektissa yhdistämme toimialamme monitoimialueiksi, jotka tuottavat fossiilitonta energiaa ja luovat lisäarvoa meriympäristöllemme, samalla kun vähennämme rehevöitymistä muun muassa merilevien ja simpukoiden avulla. Tarkoituksena on myös edistää kalakantojen toipumista. Se on jotain, jota ei ole aiemmin testattu, mutta visiossamme siitä tulee itsestäänselvyys tulevaisuudessa.


Mitä Itämeriprojektin rahoitus merkitsee teille?

Rahoituksen merkitys on meille suuri. Tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus laajentaa useita Itämeren parannustoimenpiteitä. Rahoituksen avulla voimme parantaa Itämeren tilaa nopeammin ja oppia lisää sen arvokkaasta ja herkästä ekosysteemistä.

 

Oletteko tutustuneet Itämeriprojektin muihin hankkeisiin, jotka saivat rahoitusta tänä vuonna? Lähetä tervehdys suosikkiprojektillesi!

Näemme eri hankkeiden välillä monia synergioita. Toivomme saavamme mahdollisuuden yhteistyöhön tulevaisuudessa. Toivotamme OY Lykkan AB:n ja heidän uudistavat maataloushankkeensa lämpimästi tervetulleiksi. Meillä on useita erilaisia yhteistyöideoita sekä maan että meren käytöstä regeneratiivisin menetelmin ja toivomme, että meillä on mahdollisuus tavata vaihtaaksemme ajatuksia siitä, miten voimme parhaiten yhdistää toimintamme, menetelmämme ja tulevat tuotteemme.

 

 

Haastateltavina Lotta Nummelin, Magnus Hanstén ja Joel Lindholm
Björskär-projekti on OX2:n, Nemo Seafarms:n ja Pinnan alla:n yhteishanke.

Rahoitus: 70 000 euroa


Esittelyssä Itämeriprojektin rahoitushaun saajat – Hailia Nordicin idealla syödään Itämeri puhtaaksi

Esittelemme kesän aikana verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa Itämeriprojektin rahoitusta saaneita projekteja. Ensimmäisenä vuorossa on Hailia Nordic ja toimitusjohtaja Michaela Lindströmin haastattelu.


“Syödään Itämeri puhtaaksi” - Hailia Nordic Oy.

 

 

Kerro ensin, millainen on sinun Itämeresi? Mitä Itämeri merkitsee sinulle?

Kasvoin saaristossa ja Itämeri on minulle elintärkeä. Olen viettänyt kesäni meren äärellä lapsesta asti ja se on edelleen paikka, jossa tunnen oloni parhaaksi. Lähellä merta.

Vuosien varrella olen nähnyt konkreettisia muutoksia Itämeren tilassa, mutta myös siinä, miten suhtaudumme mereen. Tutkimuksen ansiosta tietoisuus on lisääntynyt ja tänä päivänä monille on itsestään selvää tehdä valintoja, jotka hyödyttävät Itämerta.

Itämeriprojekti rahoittaa hyviä ideoita ja toimintaa Itämeren tilan parantamiseksi. Mikä on teidän projektinne idea? Miten se edistää Itämeren tilaa?

Sillä mitä syömme, on suora vaikutus ympäristöön. Yksinkertaisilla valinnoilla jokapäiväisessä elämässä voimme saada aikaan suuren muutoksen. Meidän ideamme on, että syödään Itämeri puhtaaksi. Keskimäärin noin 60 prosenttia suomalaisten ravinnekuormituksesta Itämereen johtuu ruokailutottumuksistamme. Lihantuotannon tiedetään aiheuttavan paljon ravinnepäästöjä ja tuontikalan kuljetukset aiheuttavat puolestaan hiilidioksidipäästöjä. Nykyinen tapa kuluttaa ja elää ei ole kestävä.

Samalla tiedämme, että silakan hiilijalanjälki on hyvin pieni ja ennen kaikkea: silakkasaaliiden myötä Itämerestä poistuu merkittäviä määriä merta kuormittavia ravinteita. Kala itsessään on myös terveellistä: siinä on runsaasti omega-3- ja D-vitamiinia.  Suomen silakkasaalis on noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä vastaa Suomessa tuotetun naudan- ja broilerin vuosituotantoa. Silakka on siis sekä kilogrammoina että euroina mitattuna tärkein saaliimme kalataloudessa. Valitettavasti vain 3 % silakkasaaliista päätyy suomalaisten ruokapöytiin. Suurin osa silakkasaaliista päätyy turkiseläinten rehuksi.

Hailia Nordic Oy on elintarviketeknologian startup, jonka päätehtävänä on tarjota kotimainen, kestävä, terveellinen ja maukas kalatuote alihyödynnetystä pikkukalasta niin ammattikeittiöille ja ravintoloille kuin kotikeittiöille. Ideamme keskiössä on uudenlainen tuotantoteknologia, jolla pikkukala saadaan elintarviketeollisuuden käyttöön. Itämeriprojektin rahoituksen avulla tuotantoteknologia skaalataan tehdasmittakaavaan tarpeisiin.

 

Mitä Itämeriprojektin rahoitus sinulle merkitsee?

Se on ennen kaikkea tunnustus siitä, että olemme oikealla tiellä ja kannustus jatkaa työtä, jonka uskomme olevan hyväksi Itämerelle. Olemme erittäin ylpeitä saamastamme rahoituksesta, sillä se auttaa meitä saavuttamaan asettamamme konkreettiset tavoitteet.


Oletko tutustunut Itämeriprojektin muihin hankkeisiin, jotka saivat rahoituksen tänä vuonna?
Lähetä tervehdys suosikkiprojektillesi!

Yhtä hanketta on mahdotonta valita, koska ne kaikki toimivat Itämeren hyväksi. On myös olemassa laaja valikoima erilaisia lähestymistapoja. Haluan kuitenkin mainita BSAG:n, koska olen seurannut heidän työtään useita vuosia ja ihailen heidän tekemäänsä työtä kestävän maatalouden kehittämiseksi ja kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi.

Haastateltu: Michaela Lindström
Titteli: Toimitusjohtaja, Hailia Nordic Oy
Rahoitus: 60 000 euroa


Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa ennätyssumman 615 000 euroa Itämeren tilaa edistäville innovaatioille, startupeille ja toiminnalle

Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa ennätyssumman 615 000 euroa Itämeren tilaa edistäville innovaatioille, startupeille ja toiminnalle

“Syödään Itämeri puhtaaksi”, kiteytetään ruokateknologiastartup Hailia Nordic Oy:n innovatiivisessa ratkaisussa Itämeren tilan parantamiseksi. Startupin liikeideana on Itämeren alihyödynnetyn pikkukalan kuten silakan jalostaminen ympäristöystävällisiksi elintarvikkeiksi uudenlaisen tuotantoteknologian avulla. Tällä hetkellä Suomen vuotuisesta silakkasaaliista vain noin kolme prosenttia päätyy ruokalautasille.

“Erityisesti rehevöitymistä aiheuttavat fosfori ja typpi poistuvat Itämerestä kalasaaliiden mukana. Jos söisimme enemmän silakkaa ja vähemmän lihaa, tuontilohta ja -tonnikalaa, Itämeri voisi paremmin”, sanoo Hailia Nordicin toimitusjohtaja Michaela Lindström.

Hailia Nordicin projekti pikkukalan jalostamiseen soveltuvan tuotantoteknologian skaalaamisesta tehdasmittakaavaan vakuutti Itämeriprojektin tuomariston. Ruokateknologia-startup saa Itämeriprojektilta 60 000 euroa.

“Itämeren silakan ja muiden pikkukalojen nykyistä runsaampi hyödyntäminen elintarvikkeina olisi tehokas keino edistää Itämeren tilaa. Hailia Nordic on kehittänyt innovatiivisen teknologian, heillä on jo valmiita tuotteita ja ammattilaiskeittiöistä starttaava liiketoimintamalli on hyvä lähtökohta”, sanoo Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.

Itämeriprojektin rahoituksen saa myös ruotsalaisen energiayhtiön OX2:n sekä Nemo Seafarms:n ja Under Ytan:n yhteishanke, jossa tutkitaan erilaisia merenalaisia viljelyolosuhteita ja -pintoja eri lajeille, erityisesti leville. Björkskärin saarelle sijoittuva tutkimus edesauttaa sen ymmärtämistä, miten merituulivoimapuistojen infrastruktuuria voitaisiin käyttää meriviljelyn keinoin Itämeren biodiversiteetin lisäämiseksi ja ravinnekuorman vähentämiseksi. Projekt Björkskär saa 70 000 euroa.

“Makrolevät imevät itseensä tehokkaasti ravinteita merestä. Projektissamme Itämeren ravinnekuorma toimii leväviljelyn raaka-aineena. Merilevää voidaan käyttää kasvavassa määrin esimerkiksi elintarvikkeina tai rehun raaka-aineina", sanoo Nemo Seafarms:n toimitusjohtaja Magnus Hansten.

Maanviljely on edelleen merkittävin Itämerta rehevöittävän typin ja fosforin lähde. Oy Lykkan Ab pyrkii projektissaan edistämään uudistavan viljelyn menetelmiä ja vähentämään maatalouden ravinnepäästöjä. Hankkeessa arvioidaan viljelymenetelmien vaikutusta maaperään sekä miten vaikutuksia voidaan todentaa. Hanke toteutetaan useiden koetilojen sekä kumppaniyrityksen kanssa. Oy Lykkan Ab saa Itämeriprojektilta 70 000 euroa.

“Projektin tavoitteena on osoittaa, että viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa maaperän terveyteen ja samalla vähentää ravinnepäästöjen määrää”, sanoo Lena Korkea-aho Lykkanilta.

Vähäpäästöisiä sähköpolttoaineita valmistava vety-yhtiö P2X Solutions saa Itämeriprojektilta toisena peräkkäisenä vuotena rahoituksen. Itämeriprojekti rahoittaa 60 000 eurolla projektia, jossa selvitetään sähköpolttoaineiden käyttöönoton edellytyksiä satama-alueilla.

“Vihreän siirtymän edetessä sähköpolttoaineiden tuotanto yleistyy Itämeren alueella tämän vuosikymmenen aikana. Ennen vähähiilisten polttoaineiden käyttöönottoa laivaliikenteessä satamainfrastruktuuriin liittyvät kysymykset tulee selvittää. Projektissamme tutkitaan, mitä sähköpolttoaineiden turvallinen siirto ja alusten tankkaus edellyttävät. Satama-alueiden turvallisuus- ja luvitusmääräyksien selvittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan synnyttää vähähiilisiä arvoketjuja satama-alueille”, sanoo P2X:n toimitusjohtaja Herkko Plit.

Kiertotaloutta, sähköpolttoaineita, meriviljelyä ja maanviljelyn innovaatioita

Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna Itämeren tilaa edistävää toimintaa ennätyksellisellä 615 000 eurolla. Tästä summasta 270 000 eurolla tuetaan Itämeriprojektin pitkäaikaisia kumppaneita, joita ovat Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Race For The Baltic, WWF sekä Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisi Biitsi -hanke.

Rahoituksen saaneissa startupeissa ja innovaatioissa etsitään ratkaisuja Itämeren tilan edistämiseksi muun muassa kiertotalouden, sähköpolttoaineiden ja meriviljelyn keinoin.

Suomen suurinta käytettyjen vaatteiden verkkokauppaa pyörittävä Emmy Clothing Company Oy saa Itämeriprojektilta 30 000 euroa. Vaatteiden kiertotalouden edelläkävijäyritys rakentaa digitaalista teknologiaa, jonka myötä yritysten ja organisaatioiden on helppo saada käytetyt vaatteet uudelleen myytäviksi.

Vaatteiden kiertotaloudella taklataan hiilidioksidipäästöjä ja tehostetaan raaka-aineiden käyttöä. Vaateteollisuuden on arvioitu tuottavan jopa 10 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja tekstiilit aiheuttavat neljänneksi suurimman paineen primääriraaka-aineiden ja veden käytössä.

Itämerityötä jo yli neljällä miljoonalla eurolla

Ålandsbankenin Itämeriprojekti on tukenut Itämerityötä jo 4,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2014 aloitettu Itämeriprojekti rahoittaa startupeja, ideoita ja toimintaa Itämeren tilan parantamiseksi.

 

Itämeriprojektin rahoituksen saajat:

BSAG 85 000 €

Emmy Clothing Company Oy 30 000 €

Hailia Nordic Oy 60 000 €

John Nurmisen Säätiö 80 000 €

Oy Lykkan Ab 70 000 €

Projekt Björkskär 70 000 €

P2X Solutions Oy 60 000 €

Race For The Baltic 50 000 €

Siisti Biitsi 30 000 €

Stiftelsen Skansen, Baltic Sea Science Center, Marint Kunskapscenter 15 000 €

WWF 25 000 €

Östersjöfonden 40 000 €

 

Lisätietoja:

Anne-Maria Salonius, johtaja, Ålandsbanken Suomi
puh +358 40 733 1106, anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

Crista Hietala, Viestintäjohtaja, Ålandsbanken Suomi
puh +358 40 646 3501, crista.hietala@alandsbanken.fi


Ålandsbankenin Itämeriprojektin tukema hanke sai Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon - “Rahoitus muutti sanat teoiksi” 

Maarianhaminan kaupunki sai Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkinnon Nabbenin kaupunkikosteikon toteuttamisesta.

Ympäristöpalkinnon tämän vuoden teemana oli Luontopohjaiset ratkaisut – monipuolinen vastaus yhteiskunnan suuriin ympäristöhaasteisiin.

Palkintolautakunta perusteli kosteikkohankkeen muun muassa puhdistavan vesiympäristöä ja vaikuttavan myönteisesti kasvistoon ja eläimistöön. Lisäksi se tuo luonnon ja eläimet lähemmäs kaupunkilaisia, toimii kaupunkilaisten virkistysalueena ja edistää näin myös ihmisten sosiaalista hyvinvointia.

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin, joka perustettiin vuonna 1952. Siihen kuuluu 87 valittua jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Tanskasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

 

Rahoitus muuttaa sanat teoiksi

Ålandsbankenissa tieto voitosta herätti erityisen suurta iloa, sillä pankki on Itämeriprojektin kautta rahoittanut Maarianhaminan kaupungin ympäristötyötä toistuvasti: vuonna 2020 Svibyn kosteikkoa 80 000 eurolla ja vuonna 2017 Nabbenin kosteikkoa 35 000 eurolla.

- Rahoituksen saaminen Ålandsbankenilta tarkoitti projektin siirtymistä sanoista tekoihin, kertoo Maarianhaminan kaupungin ympäristökoordinaattori Ulf Simolin

Slemmernin lahdelle toteutettiin muun muassa Itämeriprojektin rahoituksella nyt palkittu Nabbenin kosteikkoalue siihen kuuluvine altaineen ja jälkipuhdistuksineen, mikä luo edellytykset mikromuovien, ravintoaineiden ja muiden saasteiden erottelulle. Kaupungin toisella puolella sijaitsevaan Svibyhyn puolestaan rakennetaan kosteikon lisäksi myös viheralueita ja patikointipolkuja.

Hankkeet ovat olleet keskeisiä Maarianhaminan ympäristön vedenlaadun parantamisessa ja laajemminkin Itämerellä.

- Olemme ylpeitä, että Itämeriprojektin rahoittama hanke saa osakseen näin arvovaltaisen tunnustuksen.  Se osoittaa, että yhdessä voimme vaikuttaa ja parantaa asioita, sanoo Ålandsbankenin johtaja Anne-Maria Salonius.

- Juuri tästä Itämeriprojektissa on kyse – ideoista, jotka voivat parhaimmillaan kasvaa, inspiroida uusia hankkeita, liittyä toisiinsa ja lopulta yhdessä edistää Itämeren tilaa.

 

Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitushaku 2022 on nyt auki ja päättyy 15.2.2023.  Kyseessä on osa Ålandsbankenin ympäristötyötä, jonka tavoitteena on löytää uusia ideoita ja innovaatioita Itämeren tilan parantamiseksi. Haku järjestetään nyt kahdeksatta kertaa ja jaossa tänä vuonna on 550 000 euroa. 

 

Lisää tietoa:
Anne-Maria Salonius, johtaja
Ålandsbanken Finland
Tel. +358 40 733 1106
anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

 

Lisää tietoa Itämeriprojektista https://itameriprojekti.fi/

Linkki rahoitushakuun https://itameriprojekti.fi/hae-rahoitusta-itameriprojektilta/

 


Muoviroskasuodatin, ilmasta valmistettavaa ruokaproteiinia ja biohajoavia pakkauksia – mikä Itämeri-innovaatio palkitaan tänä vuonna?

Kahdeksatta kertaa järjestettävä Itämeriprojektin rahoitushaku 2022 käynnistyy 5.12.2022 ja on avoinna 15.2.2023 asti. Itämeriprojekti on Ålandsbankenin ympäristötyötä, jonka tavoitteena on löytää uusia ideoita ja innovaatioita Itämeren tilan parantamiseksi.

Saastuneen merialueen tilanne on viime vuosina parantunut, mutta se tarvitsee edelleen kaiken mahdollisen avun.

”Uskon, että meillä yrityksenä voi olla laajempi merkitys yhteiskunnalle ja ympäristölle. Siksi haluamme kannustaa etsimään uusia ideoita Itämeren tilan parantamiseksi ”, sanoo Ålandsbankenin Suomen johtaja ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja Anne-Maria Salonius.

 

Muovitonta lunta ja hajoavia pakkauksia

Vuodesta 2015 lähtien Ålandsbankenin Itämeriprojekti on rahoittanut Itämeren hyvinvointia edistäviä innovaatioita ja hankkeita lähes 4 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna jaossa on jopa 550 000 euroa.

“On ollut hienoa huomata, millaisia Itämerta hyödyttäviä ideoita startup-yrityksissä on syntynyt. Jotkut ovat olleet kuin suoraan tulevaisuudesta”, sanoo Salonius ja viittaa ilmasta ruokaproteiinia valmistavaan Solar Foodsiin.

Solar Foods sai Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen vuonna 2018.

Rahoitusta ovat saaneet myös muun muassa biohajoavia pakkauksia valmistava Sulapac sekä Clewat Oy:n fossiilisista polttoaineista vapaan lumensulatuslaitteen kehitystyö. Laite, joka suodattaa tuhansia kiloja roskaa ja miljoonia muovipartikkeleita Itämereen ajettavasta kaupunkilumesta on ollut jo muutamana talvena koekäytössä Helsingin kaupungilla ja sen toimintaan on oltu tyytyväisiä.

 

Meren monimuotoisuus on tärkeä teema

Itämeren monimuotoisuuden edistäminen otti merkittävän askeleen eteenpäin syksyllä 2022, kun Gullkronaan perustettiin Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue. Gullkronan merensuojelualue on Itämeren suojeluun keskittyvän Baltic Sea Action Group -säätiön (BSAG) ja Itämeriprojektin monivuotisen yhteistyön tulos. Itämeren meriluonnon monimuotoisuuteen keskittyvä Gullkronan suojelualue on osa BSAG:n perustamaa Elävä Itämeri -hanketta, joka käynnistyi vuonna 2019, kun hanke sai Itämeriprojektilta 80 000 euron rahoituksen. Ålandsbanken on Elävä Itämeri -hankkeen ainoa rahoittaja ja vahvistanut hankkeen rahoituksen neljänä peräkkäisenä vuotena yhteensä 325 000 euron edestä.

“Itämeriprojektin rahoitus ja strateginen kumppanuus on ollut ratkaisevan tärkeässä roolissa Itämeren monimuotoisuuden suojelutyössämme, joka nyt konkretisoituu Gullkronan merellisen suojelualueen myötä”, sanoo BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä.

Itämeriprojekti on Itämerityötä tekevien John Nurmisen Säätiön, BSAG:n ja WWF:n virallinen yhteistyökumppani ja osa Itämeriprojektin vuosittaisesta rahoituksesta kohdistetaan pitkäaikaiskumppanuuksiin.

“Itämeriprojektissa haemme sekä innovaatioita että jatkuvuutta ja edesautamme toimintaa Itämeren hyväksi”, sanoo Anne-Maria Salonius.

 

Näin haet rahoitusta:

  • Itämeriprojektin vuoden 2022 rahoitushaku on avoinna 5.12.2022 - 15.2.2023. Rahoituksen saneet projektit julkistetaan keväällä 2023.
  • Hakemus jätetään Itämeriprojektin verkkosivuilla:https://rahoitushakulomake.itameriprojekti.fi/
  • Ennen hakemuslomakkeen täyttämistä käy huolellisesti läpi esimerkkihakemus ja varmista, että olet valmistellut tiiviin ja selkeän vastauksen kaikkiin kysymyksiin.
  • Hakemusta ei ole mahdollista muokata sen lähettämisen jälkeen.
  • Tuomaristo pyytää tarvittaessa lisätietoa hakemukseen.

 

Lisätietoja:

Anne-Maria Salonius
johtaja, Ålandsbanken Suomi
+358 40 733 1106
anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

Katso kampanjavideo täältä.