Olympiamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén ja Ålandsbanken yhteistyöhön

Ålandsbanken on aloittanut yhteistyön kilpapurjehtija Tuuli Petäjä-Sirénin kanssa. Yhteistyön myötä Petäjä-Sirén tukee myös Ålandsbankenin Itämeriprojektia. Itämeriprojekti lisää tietoutta terveemmän Itämeren puolesta ja rahoittaa hyviä ideoita Itämeren hyväksi.

– Ålandsbanken tekee hienoa työtä rahoittaessaan Itämeren kuntoa edistäviä innovaatioita. Ålandsbanken tunnetaan myös asiakaslähtöisenä ja luotettavana pankkina, jonka johdosta yhteistyön käynnistäminen on minulle erittäin mieluinen asia, Petäjä-Sirén iloitsee.

– Tuuli on hieno roolimalli ja luonteva Itämeren puolesta puhuja. Hän on jo vuosien ajan nostanut mediassa huolen Itämeren tilasta ja avannut myös keskustelua maailman merien tilasta esimerkiksi Rion olympialaisten aikana, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Anne-Maria Salonius kertoo tyytyväisenä.

Ålandsbankenilla on pitkä historia ympäristön tukijana ja Itämeriprojektin myötä pankki on keskittynyt erityisesti Itämeren pelastamiseen.

– Tietoisuuden lisääminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun halutaan aikaansaada muutosta. Yhteistyöllä voimme tavoittaa entistä suuremman yleisön ja osallistaa yleisöä muutokseen, Salonius avaa.

Itämerestä on urheilu-uran myötä tullut Petäjä-Sirénille ”työpaikka” ja meri on ollut hänelle tärkeä lapsuudesta asti.

– Koen tärkeäksi huolehtia upeasta luonnostamme, jotta se säilyisi monimuotoisena ja myös tulevat sukupolvet pääsisivät nauttimaan siitä, Petäjä-Sirén kertoo.

Tällä hetkellä Petäjä-Sirén valmistautuu neljänsiin olympialaisiinsa. Tokiossa elokuussa 2020 kisattaviin olympialaisiin voi lunastaa maapaikan jo tämän vuoden elokuussa, Itämeren lounaiskolkassa Tanskan Århusissa käytävissä MM-kilpailuissa. Ålandsbanken on mukana matkalla kannustamassa Petäjä-Siréniä kohti uran toista olympiamitalia.

– Me seuraamme innoissamme Tuulin matkaa kohti Tokion olympialaisia ja olemme tietenkin hänen tukenaan koko matkan ajan, Salonius kertoo.

Fakta: Ålandsbanken ja ympäristötoiminta

Ympäristöprojektien tukeminen on ollut tärkeä osa Ålandsbankenin toimintaa jo vuodesta 1997. Tähän mennessä Ålandsbanken on tukenut niin pienten kuin suurtenkin organisaatioiden tärkeää työtä ympäristön hyväksi lähes 2 000 000 eurolla.

Itämeriprojektin avulla Ålandsbanken haluaa kannustaa muita organisaatioita kehittämään hyviä ideoita luonnon hyväksi. Niin yksityishenkilöt, koululuokat kuin organisaatiot voivat hakea tukea hankkeilleen Itämeren pelastamiseksi. Itämeriprojektin hakuaika on taas käynnissä ja tänä vuonna Ålandsbanken rahoittaa hankkeita jopa 360 000 eurolla. Viime vuonna yhdeksän hanketta jakoi yhteensä 250 000 euroa, josta voittajalle myönnettiin 70 000 euroa innovaatiolle, joka kerää muoviroskia ja öljyä merestä. Itämeriprojekti vastaanotti yhteensä 124 hakemusta vuonna 2017.


Itämeri tarvitsee apuasi!

Onko sinulla idea Itämeren pelastamiseksi? Voit nyt hakea rahallista avustusta tai asiantuntijatukea projektillesi. Tänä vuonna Ålandsbanken jakaa Itämeriprojektin kautta jopa 360 000 euroa projekteille, jotka parantavat Itämeren tilaa.

Niin yksityishenkilöt, koululuokat kuin organisaatiot voivat hakea tukea hankkeilleen Itämeren pelastamiseksi. Itämeriprojekti on aikaisempina vuosina rahoittanut muun muassa viljelyhankkeita, koulujen projekteja, digitaalisia innovaatioita ja teknologisia ratkaisuja. Kilpailukategorioihin kuuluvat muun muassa Digitaaliset innovaatiot, Osallistavat projektit ja Tuomariston tehtävä, joka kannustaa lapsia ja nuoria hyödyntämään tieto ja osaaminen käytännön toimeksi innovatiivisella tavalla. Viime vuonna yhdeksän projektia saivat jakaa 250 000 euron suuruisen rahoituksen.

Voittajat valitaan ympäristöasiantuntijoista koostuva tuomariston sekä yleisöäänestyksen avulla.  Eniten ääniä yleisöäänestyksessä kerännyt projekti saa rahoituksen. Tuomaristo myös myöntää rahoitusta muille yleisöäänestyksessä mukana olleille projekteille.

Kaikki ideat ovat tervetulleita!

Suomessa, Ahvenanmaalla tai Ruotsissa asuessasi, voit hakea rahoitusta projektillesi. Hakemus sisältää lyhyen kuvauksen projektista, budjetin, aikataulun ja projektivastaavan yhteystiedot. Hakemusta lähettäessä valitset myös kategorian, johon osallistut. Viimeinen hakupäivä on 30.9.

Odotamme innolla hakemustasi!


Pelasta Itämeri digitaalisella innovaatiolla

Itämeriprojekti toimii terveemmän meren puolesta, ja nyt sinäkin voit olla mukana aikaansaamassa muutosta. Itämeriprojektin kautta Ålandsbanken haluaa kannustaa muita kehittämään hyviä ideoita Itämeren hyväksi. Niin yksityishenkilöt, koululuokat kuin organisaatiot voivat hakea rahallista avustusta tai asiantuntijatukea projektilleen. Tänä vuonna Ålandsbanken jakaa Itämeriprojektin kautta jopa 360 000 euroa projektille, jotka parantavat Itämeren tilaa.

Kategoria digitaalisille innovaatioille

Innovatiivinen ajattelu on juuri se mitä Itämeri kaipaa, ja samalla meidän on osattava hyödyntää teknologian tuomat mahdollisuudet. Vuonna 2017 lanseerattiin digitaalisten innovaatioiden kilpailukategoria, ja asiantuntijatuomaristoon kuuluvat muun muassa Skype-perustaja Niklas Zennström ja Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Tavoitteena on houkutella esiin entistä enemmän digitaalisia innovaatioita puhtaamman Itämeren hyväksi.

- Itämeren tila on kriittinen, mutta ei ole syytä vaipua toivottomuuteen. Ympäristön suojeluun kaivataan uusia ideoita, ja suurilla visioilla voi saada ihmeitä aikaan, sanoo Ilkka Paananen.

- Nykyään meillä on teknologian avulla valtavat mahdollisuudet ratkaista monia niistä ongelmista, jotka ovat olleet tiedossamme jo kauan. Itämeren alueella on kyky nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi veden laatuun liittyvissä kysymyksissä, tarjoamalla vastuullisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Jotta näin tapahtuisi, on meidän yhdistettävä voimamme ja juuri siihen tämä kilpailukategoria on loistava foorumi, kertoo Niklas Zennström.  

Katso videohaastattelu Niklas Zennströmin kanssa >

Uusi kategoria digitaalisille innovaatioille edistää kestävää elämäntapaa, kestävää teollisuutta ja kestäviä elintarvikemarkkinoita, jotka johtavat terveempään ympäristöön Itämerellä ja sen lähialueilla. Digitaalisella innovaatiolla tarkoitamme sitä, että innovaation tai projektin digitalisoituminen tuo mukanaan sellaista lisäarvoa, jota ei muilla tavoin voida saavuttaa.

Joukkorahoitus ja ruokahävikkien vähentäminen

Viime vuonna rahoitettiin kaksi hanketta digitaalisten innovaatioiden kategoriassa. Yksi niistä oli verkkopalveluNutribute; joukkorahoitusalusta joka kohdistuu Itämeren pelastamiseen keskittyviin projekteihin. Toinen projekti oli pelisovellus Froodly Go, joka tarjoaa modernin ja hauskan tavan pienentää ruokahävikkiä kannustamalla ihmisiä keräämään hävikkituotteita lähialueen kaupoista.

Onko sinulla etsimäämme innovaatio?

Suomessa, Ahvenanmaalla tai Ruotsissa asuessasi, voit hakea rahoitusta projektillesi lähettämällä hakemuksentästä >
Hakemus sisältää lyhyen kuvauksen projektista sekä budjetin ja aikataulun. Viimeinen hakupäivä on 30.9. Kaikki hakemukset ovat tervetulleita!


Itämeriprojekti kannustaa pelastamaan Itämeren

Itämeriprojektin hakuaika on käynnissä ja kilpailu on avoinna kaikkien ideoille. Tänä vuonna Ålandsbanken jakaa Itämeriprojektin kautta jopa 360 000 euroa.

Itämeri on yksi maailman uhatuimmista meristä. Rehevöitymisen seurauksena osa merenpohjasta on jo tuhoutunut. Yhteistyö eri osapuolten välillä ja uusien ideoiden kehittäminen on ratkaisevaa Itämeren tulevaisuuden kannalta. Itämeriprojekti kannustaa nyt yleisöä osallistumaan omalla projektillaan tai ideallaan, joka edistää Itämeren hyvinvointia.

Viime vuonna lanseerattiin uusi kategoria digitaalisille innovaatioille, jossa Ilkka Paananen, Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja, arvioi hankeideoita Itämeriprojektin tuomaristossa muun muassa Skypen perustaja Niklas Zennströmin kanssa.
- Nykyään meillä on teknologian avulla valtavat mahdollisuudet ratkaista monia niistä ongelmista, jotka ovat olleet tiedossamme jo kauan. Itämeren alueella on kyky nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi veden laatuun liittyvissä kysymyksissä tarjoamalla vastuullisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Jotta näin tapahtuisi, on meidän yhdistettävä voimamme ja juuri siihen tarkoitukseen tämä kilpailukategoria on loistava foorumi, kertoo Niklas Zennström.

Hakuaika alkaa keskiviikkona 18. toukokuuta
Nyt yksityishenkilöt, koulut kuin organisaatiot voivat hakea rahoitusta Itämeren suojelemiseksi. Kaikki ideat ovat tervetulleita ja hakuaika on avoinna syyskuun loppuun asti. Voittajat valitaan yleisöäänestyksellä ja tuomariston päätöksellä. Tuomaristo koostuu useista ympäristöasiantuntijoista.
- Itämeriprojektiin on aikaisempina vuosina tullut mielettömiä aloitteita ja projekteja, jotka ovat jo tuottaneet tulosta. Kannustamme kaikkia kantamaan kortensa kekoon terveemmän Itämeren puolesta, kertoo Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja.

Viime vuonna yhdeksän hanketta jakoi yhteensä 250 000 euroa, josta voittajalle myönnettiin 70 000 euroa innovaatiolle, joka kerää muoviroskia ja öljyä merestä. Itämeriprojekti vastaanotti yhteensä 124 hakemusta vuonna 2017.

Lisää tietoa hakemuksen tekemisestä löydät täältä

Lisätietoja antaa:
Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja, Ålandsbanken, puh +358 40 733 1106, anne-maria.salonius@alandsbanken.fi
Crista Tammela, viestintäjohtaja, Ålandsbanken Suomi, puh +358 40 646 3501, crista.tammela@alandsbanken.fi


Itämeriprojektin voittaja taistelee Itämeren muoviongelmaa vastaan

Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna muun muassa hankkeita Itämeren muoviongelman ratkaisemiseksi sekä digitaalisia innovaatioita. Itämeriprojektin rahoituksen saa yhteensä yhdeksän eri hanketta, jotka jakavat lähes 250 000 euroa.

”On ilahduttavaa nähdä kuinka monet yritykset, säätiöt, koulut ja yksityishenkilöt ovat kiinnostuneita Itämeren suojelusta. Hakemukset edustivat hyvin erilaisia ratkaisuja Itämeren pelastamiseksi ja projektien joukossa näkyi paljon uusia ajattelutapoja”, sanoo Anne-Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja.

Muoviroskan keruulaite keräsi myös eniten ääniä

Muovijäte ja mikromuovi huolestuttavat ihmisiä. Tämä näkyi myös niistä 124 hakemuksesta jotka Itämeriprojekti vastaanotti. Huoli muovista näkyi myös yleisöäänestyksessä, sillä kilpailun voittaja sai 37 % äänistä. Yhteensä muoviaiheiset hankkeet, neljä kahdestatoista, keräsivät 64 % kaikista äänistä. Kilpailun voittanut projekti on muoviroskan keruulaite, jolla voidaan siivota suuria merialueita roskista.

"Muovin tuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenten aikana. Muoviroskan osuus kaikesta Itämeren rannoilta kerätystä roskasta vaihtelee 30 ja 80 prosentin välillä. Merien muoviroska on merkittävä ympäristöongelma, sillä muovit ovat pitkäikäisiä, hajoavat pienemmiksi hiukkasiksi ja voivat sisältää haitallisia kemikaaleja. Muun muassa hajoavasta muoviroskasta lähtöisin oleva mikromuovi on erityisen haitallista, koska se soveltuu kokonsa puolesta monien merieliöiden, kuten lintujen, kalojen ja selkärangattomien ravinnoksi. Mikromuovipäästöjä syntyy myös kotitalouksissa ja liikenteessä”, sanoo Seppo Knuuttila, erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa (SYKE) ja Itämeriprojektin tuomariston jäsen.

Kilpailun uuden kategorian, Digitaalisten innovaatioiden voittaja on John Nurmisen Säätiön joukkorahoitusalusta – Nutribute. Uuden kategorian tuomaristossa toimivat vahvistuksena Ilkka Paananen, Supercellin toimitusjohtaja sekä Niklas Zennström, Skypen perustaja.

”On rohkaisevaa nähdä että joukkoistamista käytetään nimenomaan Itämeren haasteiden ratkomiseksi. Moniin ideoihin tarvitaan tukea, ja digitaalinen alusta on hyvä tapa saattaa yhteen toimijoita ja nopeuttaa ideoiden toteuttamista. Nutributella on mahdollisuuksia luoda uusia yritysmahdollisuuksia ja puhdistaa Itämeri – odotan innolla heidän edistysaskeleiden seuraamista”, sanoo Niklas Zennström.

Yleisöäänestyksen voittajat sekä rahoituksen summa:

  • Sija 1:  Muoviroskan keruulaite, Clewat Oy 70 000 €
  • Sija 2:   Itämeri puhtaaksi muovista biohajoavilla pakkausvalinnoilla, Sulapac   50 000 €
  • Sija 3:   Nutribute – joukkorahoitusalusta, John Nurmisen Säätiö 15 000 €
  • Muut rahoitettavat projektit sekä rahoituksen koko:
  • Slemmernin lahti mikromuovittomaksi, Maarianhaminan kaupunki 35 000 €
  • Rannikko-observaatio, Helsingin yliopisto 35 000 €
  • Petokalakannan vahvistaminen, Ahvenanmaan Kalanhoitoyhdistys ry 5 000 €
  • Froodly Go, Froodly Oy 28 000 €
  • Nuori, sun ideat ja teot Itämeren hyväksi, Karjaan yhteiskoulu 3 500 €
  • Oppilaiden tutustuminen saaristoluontoon, Rauman freinetkoulu 4 100 €

Ålandsbanken on myös tukenut Itämerta ympäristöorganisaatioiden kautta, lahjoittamalla yhteensä 105 000 euroa WWF Suomelle ja Race For The Balticille. Vuodesta 1997 lähtien Ålandsbanken on lahjoittanut eri ympäristöprojekteille lähes 2 000 000 euroa.

TUOMARISTO
Anne-Maria Salonius, Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja
Seppo Knuuttila, erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa (SYKE)
Karl-Johan Lehtinen, ympäristöpäällikkö NEFCO:ssa (Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö)
Lotta Nummelin, toimitusjohtaja Itämerisäätiössä
Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Helsingin yliopistossa.


Ruoka on ympäristön kannalta tärkein jokapäiväinen valintamme

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Sen torjumiseen tarvitaan valtioita, yrityksiä, järjestöjä sekä kansalaisia. Konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti, pohtimisen aika on ohi. Yhtenä ilmastonmuutosta torjuvana toimenpiteenä New Yorkissa järjestettiin YK:n vuosikokouksen yhteydessä Zero Emissions Summit. Summitilla haluttiin korostaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Zero Emissions Summitin avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka osoitti jälleen kerran johtajuutta korostamalla ilmastonmuutoksen vakavuutta. Hän laittoi puheessaan myös itsenä likoon kertomalla omasta sitoumuksestaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhtenä keskeisenä omana toimenpiteenään Niinistö kertoi tavoitteestaan ruokahävikin pienentämiseksi. Lokakuun lopussa Niinistö kertoi Twitterissä syövänsä lihaa vain kerran viikossa, mikä vahvisti presidentin kantaa entisestään.

Ministeri Kai Mykkänen korosti puheessaan niin ikään jokaisen kansalaisen omien valintojen merkitystä. Esimerkkinä hän kertoi omista ponnisteluistaan perheensä lihan syönnin vähentämiseksi. Mykkänen myönsi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii vaivaa, mutta että järkeä käyttämällä pärjää. Omakin puheenvuoroni kietoutui ruoan, ja erityisesti lihan syönnin vähentämisen merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Saksan Bonnissa marraskuussa järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat etsivät pelisääntöjä siihen, miten omista päästöistä ja niiden vähentämisestä raportoidaan. On selvää, että maailman maiden on jo lähivuosina kasvatettava päästöleikkauksia. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tuoreen raportin mukaan nykyiset päästösitoumukset kattavat vain kolmanneksen niistä päästöleikkauksista, joita tarvitaan rajoittamaan ilmakehän lämpeneminen kahteen asteeseen. Myös Bonnissa ruoan merkitys nousi esille keskeisenä keinona: jos emme vaikuta ruokavalintoihimme, emme koskaan pääse ilmastotavoitteisiin.

Miksi ruoka – ja erityisesti liha on viimeaikaisissa kokouksissa ja tapahtumissa ollut vahvasti esillä?

Jos karja olisi oma maa, olisi se maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästäjä. Maatalouden laajeneminen on tärkein metsäkadon aiheuttaja. Maatalousmaasta noin 80 % käytetään eläintuotannon tarpeisiin. Suomessakin ruoan osuus hiilijalanjäljestä on 20 prosenttia, yhtä suuri kuin liikenteen. Syömällä ympäristöystävällisesti voi jokainen meistä torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti. Mutta miten saada ihmiset muuttamaan ruokavaliotaan ympäristöystävällisemmäksi? Ensinnäkin ihmisille tulee tarjota helposti toteutettavia ratkaisuja, joiden vaikutuksia voidaan mitata. Ruokaan ja hiilijalanjälkeen liittyen kaksi hyvää konkreettista esimerkkiä ovat WWF:n lihaopasja Ålandsbankenin Itämerikortti.

WWF:n lihaopas on mobiilisovellus, joka antaa käytännön ohjeita vastuullisiin valintoihin. Se kannustaa meitä jokaista syömään vähemmän lihaa ja lisäämään kasvisten sekä kestävästi pyydetyn tai kasvatetun kalan määrää ruokavaliossamme. Lihaopas neuvoo myös valitsemaan ympäristön kannalta parempaa lihaa silloin kun päättää lihaa lautaselleen valita. Innostavaa on, että ilmastoystävällinen ruoka on myös terveellisempää kuin lihaa paljon sisältävä ruoka!

Ålandsbankenin lanseeraama Itämerikortti esiteltiin myös Zero Emissions Summitissa. Itämerikortti on aivan uudentyyppinen biologisesti hajoava maksukortti, joka näyttää asiakkaille, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä heidän ostoksensa keskimäärin aiheuttavat. Itämerikorttia käyttävät asiakkaat saavat arvion kulutuksensa ympäristövaikutuksista Internetkonttoriin tai Mobiilipankkiin. Asiakkaat voivat halutessaan myös tehdä lahjoituksen vaikuttaviin ympäristöhankkeisiin. Havainnollistamalla, miten kuluttajana vaikutamme ympäristöön, Ålandsbanken toivoo helpottavansa tietoisten valintojen tekemistä arjessa. Tämän lisäksi Itämerikorttiin sidottu, hiilidioksidipäästöjä mittaava Åland Index on avoin myös muille pankeille.  Maailmaa ei voi pelastaa yksin, mutta se on mahdollista yhdessä.

Kannustan kaikkia pallomme pelastamiseen ruokalautanen ja ostos kerrallaan. Ollaan ilmastosankareita omassa arjessamme.

Liisa Rohweder Pääsihteeri
WWF Suomi


124 ideaa terveemmän Itämeren puolesta

Ålandsbankenin Itämeriprojekti vastaanotti tänä vuonna yhteensä mahtavat 124 Itämereen keskittyvää hakemusta. Näistä hakemuksista tuomaristo on nyt valinnut 12 projektia, jotka etenevät 17. marraskuuta käynnistyvään julkiseen äänestykseen. 

Vuodesta 2015 toimineen Itämeriprojektin avulla Ålandsbanken haluaa mahdollistaa Itämeren tilaa parantavien hankkeiden toteuttamisen. Niin yksityishenkilöt, koululuokat kuin organisaatiotkin ovat voineet hakea rahoitusta Itämeriprojektilta. Itämeriprojektissa on viisi eri kategoriaa ja tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa mukana kategoria digitaalisille innovaatioille, jonka tuomaristossa muun muassa Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen ja Skypen perustaja Niklas Zennström. Kyseiseen kategoriaan saimme lähes kaksikymmentä hakemusta, joista kaksi parasta etenevät yleisöäänestykseen. Hakuaika päättyi 30. syyskuuta ja Itämeriprojektiin tuli hakemuksia Suomesta ja Ruotsista

- Hakemusten karsiminen oli haastavaa, sillä projektit olivat erittäin korkeatasoisia ja Itämeren hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, kertoo Anne-Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja.

Nyt tarvitsemme yleisön apua!

Asiantuntijoista koostuva tuomaristo on nyt käynyt kaikki hakemukset läpi ja valinnut 12 projektia yleisöäänestykseen.

Tutustu finalisteihin ja äänestä omaa suosikkiasi 17.12.2017 mennessä osoitteessa 

http://www.balticseaproject.org/fi/2017

Yleisöäänestyksessä eniten ääniä keränneistä hankkeista tuomaristo valitsee lopulliset voittajat. Projekteille jaetaan jopa 400 000 euroa rahoituksena tai asiantuntija-apuna. Keväällä 2018 tulemme järjestämään tilaisuuden, jossa parhaat hankkeet Itämeren hyväksi esitellään ja palkitaan.

Lisätietoja antaa:
Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja
Puh +358 40 733 1106


“Dream it. Do it.”

Kesällä 2014 purjehdin veneelläni Itämerellä. Tällöin aloin todella miettiä, kuinka vakava Itämeren tila oikeasti oli ja päätin, että jotain merkittävää oli tehtävä. Yhtäkkiä ajatus Itämeriprojektista tuli mieleeni. En kuitenkaan voinut aavistaa, mihin tämä pieni idea tulisi viemään Ålandsbankenin tulevaisuudessa.

Ålandsbanken on jo vuodesta 1997 rahoittanut hankkeita, jotka edistävät ympäristön suojelua. Näin ollen Itämeriprojekti oli luonnollinen jatkumo pankin määrätietoiselle ympäristötyölle. Olemme nyt kahden vuoden ajan työskennelleet yhdessä uskollisten asiakkaidemme ja ahkerien yhteistyökumppaneidemme kanssa lisätäksemme tietoisuutta Itämerestä ja saadaksemme sen voimaan paremmin.

Loimme Itämeriprojektin rahoittaaksemme ja tukeaksemme hankkeita, jotka edesauttavat Itämeren tilan kohenemista. Tämän lisäksi toimme markkinoille maailman ensimmäisen biohajoavan maksukortin eliItämerikortin sekä Åland Indexin, joka laskee kuluttajien tekemistä ostoksista syntyneen hiilijalanjäljen ja tarjoaa vaihtoehtoja näiden hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseksi. Näin luomme automaattisesti yhteyden jokapäiväisen käyttäytymisemme ja ympäristökuormituksemme välille tavalla, joka herättää huomiota, luo ymmärrystä ja lisää osallisuutta. Toivomme, että pitkällä aikavälillä voimme havaita, kuinka pienet muutokset kulutuskäyttäytymisessä voivat vaikuttaa maailmaamme.

Kuten sananlasku kertoo, kova työ palkitaan

Me Ålandsbankenissa saimme kokea tämän yhdessä mainostoimistomme, RBK Communicationin kanssa 20. kesäkuuta, kun Itämeriprojekti ja Åland Index palkittiin maineikkaalla Grand Prix -palkinnolla Cyber-kategoriassa Cannes Lions 2017 festivaaleilla.

Cannes Lions tunnetaan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimpänä palkintona luovan viestinnän alalla ja siksi olenkin erittäin otettu saatuamme tällaisen tunnustuksen yhdessä yrityskumppaneidemme, kuten RBK Communication, Hill+Knowlton Strategies, Crosskey, MasterCard, KPMG, Gemalto, Thomson Reuters ja monien muiden kanssa. Tietysti kaiken tämän takana ja mahdollistajana on luottamus ja tuki asiakkailtamme, jotka yhdessä kanssamme haluavat aikaansaada muutoksen. Siksi suuri kiitos kuuluu myös teille.

Lisätietoa Cannes Lions Grand Prix -palkinnosta löydät tästä.

Kuten sanottu, yhteistyöllä voimme saavuttaa jotain suurta. Siksi kannustamme teitä osallistumaan tämän vuoden Itämeriprojektiin Itämereen keskittyvillä ympäristöhankkeillanne. Lue lisää kilpailukategorioista, tutustu viime vuoden projekteihin ja hae mukaan! Hakuaika jatkuu 30. syyskuuta asti ja parhaat ideat palkitaan! Tule mukaan kantamaan kortesi kekoon terveemmän Itämeren puolesta.

- Anne-Maria Salonius, johtaja Ålandsbanken Suomi ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja


Pelasta Itämeri projektilla tai digitaalisella innovaatiolla

Hakuaika Ålandsbankenin Itämeriprojektiin alkaa ja tänä vuonna avautuu myös ensimmäistä kertaa kategoria digitaalisille innovaatioille. Ilkka Paananen, Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja, tulee arvioimaan hankeideoita Itämeriprojektin tuomaristossa muun muassa Skypen perustaja Niklas Zennströmin kanssa. Tänä vuonna on jaossa jopa 400 000 euroa.

Itämeri on yksi maailman uhatuimmista meristä. Rehevöitymisen seurauksena osa merenpohjasta on jo tuhoutunut. Yhteistyö eri osapuolten välillä ja uusien ideoiden kehittäminen on ratkaisevaa Itämeren tulevaisuuden kannalta. Tänä vuonna Itämeriprojekti haastaa ensimmäistä kertaa osallistumaan ympäristötyöhön digitaalisten innovaatioiden avulla.

- Nykyään meillä on teknologian avulla valtavat mahdollisuudet ratkaista monia niistä ongelmista, jotka ovat olleet tiedossamme jo kauan. Itämeren alueella on kyky nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi veden laatuun liittyvissä kysymyksissä, tarjoamalla vastuullisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Jotta näin tapahtuisi, on meidän yhdistettävä voimamme ja juuri siihen tämä kilpailukategoria on loistava foorumi, kertoo Niklas Zennström.

Hakuaika alkaa perjantaina 19. toukokuuta
Nyt yksityishenkilöt, koulut ja organisaatiot voivat hakea rahoitusta Itämeren suojelemiseksi. Kaikki ideat ovat tervetulleita ja hakuaika avoinna syyskuun loppuun asti. Voittajat valitaan yleisöäänestyksellä ja tuomariston päätöksellä. Innovatiivisimmat ja vaikuttavimmat projektit palkitaan rahallisesti tai asiantuntijatuella. Tuomaristo koostuu useista ympäristöasiantuntijoista.
- Itämeriprojektilla on viisi eri kategoriaa, joiden kautta voi hakea rahoitusta hankkeelleen. Kannustamme kaikkia kantamaan kortensa kekoon terveemmän Itämeren puolesta, kertoo Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja.

Viime vuonna yhdeksän hanketta jakoi yhteensä 200 000 euroa, josta voittajalle myönnettiin 80 000 euroa projektille, joka puhdistaa lääkejäämiä ja muita haitallisia aineita jätevesistä. Yhteensä Itämeriprojektiin tuli 140 hakemusta vuonna 2016, joka oli 63 % enemmän kuin vuonna 2015.

Lisää tietoa hakemisesta löydät tästä

Lisätietoja antaa:
Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja, Ålandsbanken, Puh +358 40 733 1106


Ålandsbanken kutsuttiin esittelemään Åland Indexiä ja Itämerikorttia YK:lle New Yorkiin

Ålandsbankenin työ Itämeren hyväksi herättää kiinnostusta YK:ssa. Viime viikolla Ålandsbankenin toimitusjohtaja Peter Wiklöf osallistui ympäristökokoukseen YK:n päämajalla New Yorkissa, missä hän kertoi ympäristövaikutuksia mittaavasta Itämerikortista ja Åland Indexistä. Kokouksen koollekutsujana toimi YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson.

Ålandsbanken osallistui Climate Change and the Sustainable Development Agenda -konferenssiin YK:n päämajalla New Yorkissa 23 maaliskuuta. Konferenssin teemoja olivat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Ålandsbankenin toimitusjohtaja Peter Wiklöf oli kutsuttu kertomaan pankin toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Itämeriprojekti, Itämerikortti ja Åland Index nostettiin tilaisuudessa esille osana keskustelua, jossa etsittiin käytännön toimenpiteitä ilmastotyöhön.

”Olemme hyvin iloisia YK:n antamasta tunnustuksesta ympäristötyöllemme. Olemme luoneet ympäristöystävällisiä työkaluja ja palveluita yhdistämällä asiantuntemuksemme pankkitoiminnasta ja tuntemuksemme Itämerestä.  Haluamme inspiroida muitakin ympäristötekoihin – sekä maailmanlaajuisesti että paikallista asiantuntemusta käyttäen”, Peter Wiklöf, Ålandsbankenin toimitusjohtaja sanoo.

Ålandsbanken on jo aikaisemmin tänä vuonna käynyt keskustelua ilmastotyöstä Yhdistyneiden Kansankuntien kanssa Euroopan tasolla. Ålandsbankenin työ herätti kiinnostusta Euroopassa, ja New Yorkin konferenssin myötä pankki sai mahdollisuuden esitellä toimiaan globaalille organisaatiolle.

”Konkreettisille ilmastoteoille on selkeä tarve. Kehitimme Åland Indexin ja Itämerikortin antaaksemme asiakkaille konkreettisia työkaluja ympäristöystävällisten ostospäätösten tekemiseen. Jaamme mielellämme osaamistamme, ja ajatustenvaihto antaa myös meille mahdollisuuksia kehittyä”, Anne Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja sanoo.

Ålandsbankenin Itämerikortti on maailman ensimmäinen biohajoava maksukortti, joka mittaa ostosten ympäristövaikutuksia. Itämerikortti on yhdistetty Åland Indexiin, digitaaliseen työkaluun, joka mittaa ostosten hiilijalanjälkeä ja antaa asiakkaille keinoja päästöjensä vähentämiseen, esimerkiksi lahjoituksella ympäristöprojekteille.

Lisätietoa: Ålandsbanken Abp: Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja puh +358 40 733 1106.