Itämereltä Tokioon: olympiaprojektin ensimmäinen vuosi
Starttasin olympiaprojektini kohti Tokion kesäolympialaisia 2020 vuosi sitten kesällä. Kuopuksemme syntyi toukokuussa 2018, ja juhannuksen alla pääsin ensimmäistä kertaa purjelaudan päälle. Treenasin kesä-heinäkuun kotivesillä Helsingin ja Espoon edustalla. Välillä ”leireilin” perheen mökkimaisemissa sekä Tammisaaren että Naantalin saaristoissa. Purjelautailun lisäksi liikuin vesillä myös sup-laudalla meloen, mikä onkin paitsi mitä mainioin kuntoilumuoto, niin myös kenelle tahansa helppo tapa päästä tutustumaan kauniiseen rannikkoomme. Toisaalta heinäkuun tyynessä vedessä maisemia fiilistellessä tuli vastaan myös karu totuus ja sinilevälautat.
Kesän päätteeksi elokuussa palasin äitiyslomalta tositoimiin Itämeren lounaiskolkassa Tanskan Århusissa. Siellä järjestettiin kaikkien purjehduksen olympialuokkien MM-kilpailut, ja jaossa oli jo 40 % maapaikoista Tokion olympialaisiin. Olympialaisiin pääsee vain yksi urheilija per maa, ja naisten purjelautaluokassa maapaikkoja jaetaan yhteensä 27. Vielä Tanskasta en onnistunut saavuttamaan olympiapaikkaa. Oli kuitenkin hienoa päästä kisaamaan niinkin pian (10 viikkoa) synnytyksen jälkeen. Vaatimattomasta loppusijoituksesta huolimatta sain viikkoon myös onnistumisia ja kotiläksyksi paljon kehitysideoita sekä repuntäydeltä treeni-intoa.
Alkusyksyyn mahtuu kesälajiurheilijalla usein pieni vuosiloma, jonka jälkeen alkaa peruskuntokausi ja valmistautuminen seuraavaan vuoteen. Viime syksynä peruskuntokauden treeniohjelmani sisälsi tavallisen lenkki- ja punttitreenin lisäksi myös kuntouttavaa ryhmäliikuntaa eli äiti-vauva-joogaa, pilatesta ja tanssia. Uudet lajikokeilut tuovat kivaa lisämaustetta harjoitteluun.
Lokakuussa 2018 suuntasin talven ensimmäiselle harjoitusleirille Espanjan Cadiziin. Miksi juuri Espanjaan? Siihen on muutamiakin syitä: kotivedet ovat talvella liian kylmiä, valmentajani on espanjalainen ja siellä on sparraajia, joiden kanssa treenata. Atlantin rannalla eteläisessä Espanjassa on myös mahdollista harjoitella valtameren suurissa aalloissa, joihin on syytä totutella ennen Tokion olympialaisia.
Perheellisenä huippu-urheilijana joudun pohtimaan leiritystä myös siltä kantilta, että mikä ratkaisu toimii lastenhoidon ja arjen kokonaiskuormituksen kannalta parhaiten. Niinpä kalenterissani paikasta toiseen siirtymiseen ja uuteen ympäristöön (aikaeroon jne.) totuttautumiseen käytetty aika on koitettu painaa minimiin. Alle viisi tuntia lentokoneessa suuntaansa ja viisi viikkoa kohteessa muodostaa jo aika hyvän suhdeluvun. Säästyneistä lentokilometreistä kiittää myös ympäristö.
Pidemmän oleskelun aikana arkirytmi muotoutui melkoisen, no, arkiseksi. Leirillä harjoittelin vesillä viitenä päivänä viikossa. Oma valmentajani oli mukana treeneissä kolmena päivänä viikossa ja muina päivinä harjoitusten vetovastuun otti toinen espanjalais-suomalais-tanskalais-meksikolaisen treeniryhmämme valmentajista. Asuimme vuokrahuoneistossa kävelymatkan päässä harjoituskeskuksesta. Treenien ajan lapset touhusivat osan ajasta isyyslomalla olleen iskän tai isovanhempien kanssa joko kämpillä tai rannalla. Keskuksella oli tilat välineiden säilytykseen ja huoltoon sekä kuntosali oheisharjoittelua varten. Harjoitusjakson pääpaino oli lajiharjoittelussa, joten kuntosalilla kävin tekemässä lähinnä huoltavia ja palauttavia harjoituksia.
Alkuvuodesta 2019 leiritys jatkui Espanjassa, ensin tutussa Cadizissa ja sitten Välimeren puolella Mallorcalla, missä kisattiin huhtikuussa Euroopan mestaruudesta. Lähestyvät olympiakarsinnat näkyivät lisääntyneenä säpinänä kisasatamassa: avoimiin EM-kilpailuihin osallistui ennätysmäärä purjelautailijoita kuudesta maanosasta. Seuraavat olympiapaikat ovat jaossa syyskuussa Italian Gardajärvellä, josta paikkansa lunastaa yhdeksän maata. Huhtikuun EM-kilpailut toimivat hyvänä tason mittarina: sijoituin kokonaistuloksissa sijalle 26, ollen 20. eurooppalainen. Niistä maista, jotka eivät ole vielä saavuttaneet olympiapaikkaa sijoitukseni oli toiseksi paras.
Tätä kirjoittaessani on kotimaan kesäkautta takana jo kuukausi. Pääsimme aloittamaan treenit raikkaan vilpoisilla Itämeren aalloilla jo ennen vappua. Edessä on mielenkiintoinen kesä ennen Gardajärven tärkeää koitosta. Toivottavasti emme joudu tänä kesänä viime kesän tapaan kauhistelemaan keskimääräistä laajempia sinileväesiintymiä, vaan pääsemme myös nauttimaan rakkaasta Itämerestämme. Kiinnitetään yhdessä huomiota siihen, miten merta käytämme ja miten käyttäydymme – muistetaan esimerkiksi laittaa aina roskat roskiin. Nautinnollista kesää kaikille, lisää kuulumisiani seuraavassa blogitekstissäni!
Tuuli Petäjä-Sirén
Itämeriprojektin kummi, kilpapurjehtija
Ålandsbankenin Itämeriprojekti parantaa Itämeren tilaa rahoittamalla hyviä ideoita ja rohkaisemalla toimintaan. Tutustu Itämeriprojektiin! www.balticseaproject.org
Itämeriprojektin rahoitus mahdollistaa Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelman kehittämisen
Pidä Saaristo Siistinä ry:n rantojensiivousohjelma Siisti Biitsi on saanut 90 000 euron rahoituksen Ålandsbankenin Itämeriprojektilta. Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle.
”Itämeriprojektin rahoituksella on meille valtava merkitys. Sen myötä voimme kehittää ohjelmaa haluamaamme suuntaan ja aktivoida entistä enemmän ihmisiä toimimaan rantojemme ja Itämeren hyvinvoinnin eteen”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Atte Lindqvist.
Yksi tärkeimmistä Siisti Biitsin tulevaisuuden kehityssuunnista on ympäristökasvatus. Lisäksi tavoitteena on tehdä rantojen siivouksen raportoinnista helpompaa digitaalisilla ratkaisuilla, esimerkiksi sovelluksen kautta. Tällä hetkellä raportointi tehdään lomakkeilla, jotka lähetetään ohjelmalle.
”Ympäristökasvatus on meille erittäin tärkeä teema, ja se tulee näkymään merkittävästi toiminnassamme. Kummikouluohjelmassamme käymme vierailemassa eri kouluissa, joissa kerromme merien ja rantojen tilanteesta ja keskustelemme niistä oppilaiden kanssa, ja sitten lähdemme siivoamaan rantaa. Tätä toistetaan saman porukan kanssa ja seurataan, miten tilanne rannalla muuttuu”, Lindqvist kertoo.
Siisti Biitsi aloitti tänä keväänä kuudennen toimintavuotensa. Ohjelma syntyi aikoinaan Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittavan MARLIN-hankkeessa saatujen karujen tulosten myötä: Suomen rannat olivat roskaisimmat kaikista mukana olleista tutkimusmaista.
”Itämeriprojekti oli mukana mahdollistamassa ohjelman käynnistymisen. Siisti Biitsi on meille erittäin tärkeä ja on hienoa olla mahdollistamassa nyt myös ohjelman kehitystä. Me haluamme, että tästä tulee entistä vaikuttavampi liike, joka kannustaa kaikkia ihmisiä huolehtimaan ympäristöstämme”, Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Anne-Maria Salonius kertoo.
Reilussa tunnissa kerättiin jopa 3400 tupakantumppia ja lähes 700 muoviroskaa
Toukokuun alussa Ålandsbankenin Private Bankingin henkilöstö tarttui tuumasta toimeen ja vietti aamupäivän siivoten Hangon rantoja.
”Kun tulimme rannalle, katselimme ympärillemme ja mietimme, että eihän täällä edes ole roskia. Kuitenkin kun ryhdyimme toimeen, niin roskia alkoi löytyä aivan valtavasti tupakantumpeista jopa patjoihin. Oli hienoa päästä itse konkreettisesti toimimaan ympäristön hyväksi”, kertoo Ålandsbankenin Private Bankingin myyntijohtaja Robin Blomqvist.
Reilussa tunnissa Ålandsbankenin noin 40 hengen porukka keräsi Hangon rannoilta muun muassa 3400 tupakantumppia, lähes 700 muoviroskaa, yli 600 lasi- ja keramiikkaroskaa sekä yli 300 metalliroskaa.
”Itämeri on Ålandsbankenille erittäin rakas ja se näkyy myös toiminnassamme monella tavalla. Itämerikortin ja Itämeritilin lisäksi rahoitamme vuosittain Itämeren tilaa edistäviä hankkeita Itämeriprojektin kautta. Oli hienoa, että pääsimme myös itse konkreettisesti siivoamaan rantoja. Roskien määrä yllätti varmasti meidät kaikki”, Salonius kertoo.
Ympäristöprojektien tukeminen on ollut tärkeä osa Ålandsbankenin toimintaa jo vuodesta 1997. Tähän mennessä Ålandsbanken on tukenut niin pienten kuin suurtenkin organisaatioiden tärkeää työtä ympäristön hyväksi 2 300 000 eurolla. Itämeriprojektin seuraava rahoitushaku alkaa toukokuussa 2019.
Earth Hour kannustaa ilmastotekoihin
Kun WWF:n ilmastotapahtuma Earth Houria vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 Australian Sydneyssä, ilmastoskeptikkoja kohtasi verrattain usein. Nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin tapahtuma on kasvanut maailmanlaajuiseksi kansanliikkeeksi, johon osallistui viime vuonna ihmisiä jo 188 maasta. Samalla vastaväitteet ihmisen kiihdyttämästä ilmastonmuutoksesta ovat vähentyneet huomattavasti. Osa puhuu jopa IPCC:n raportin jälkeisestä ajasta. Sillä viitataan hallitusten välisen ilmastopaneelin viime vuonna julkaiseman raportin herättämään tietoon ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä.
IPCC:n raportti osoitti, että ero kahden asteen ja puolentoista asteen lämpenemisskenaarioissa on merkittävä. Meidän on rajoitettava maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen, jotta voimme välttää erittäin vahingolliset seuraukset ihmisille ja luonnolle. Miten se tehdään?
Earth Hour on tunnettu pimeästä tunnista, kun miljoonat ihmiset, yritykset ja julkiset rakennukset ympäri maapalloa sammuttavat turhat valonsa tunniksi maaliskuun viimeisenä lauantaina. Kyseessä ei ole sähkönsäästötapahtuma vaan symbolinen ele, jolla näytämme huolen ilmastonmuutoksesta ja vaadimme päättäjiltä ripeitä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Viime vuonna Earth Houriin osallistui tavalla tai toisella 1,5 miljoonaa suomalaista.
Suomessa WWF kannustaa Earth Hourin aikaan ihmisiä tekemään ilmastoteon ruokalautasellaan valitsemalla lihan tilalle kasviksia tai kestävästi pyydettyä kalaa
IPCC:n raportti toteaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen tuskin päästään ilman muutoksia ruokavalioissa. Tällä hetkellä me yksinkertaisesti syömme elintilan villiltä luonnolta ja kiihdytämme ilmastonmuutosta suurella lihankulutuksellamme. Suomalainen syö keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa. Ympäristön kannalta määrää täytyy vähentää – punaista lihaa kannattaa syödä enintään kerran ja broileria muutaman kerran viikossa.
Olemme Suomessa onnekkaita, sillä meillä monet ruoka-alan yritykset ovat ymmärtäneet, että huomisen ateria on kasvispainotteinen. Markkinoille on tullut paljon uusia, herkullisia kasvispohjaisia ruokatuotteita. Toinen toistaan herkullisempia kasvis- ja kalaruokareseptejä on tarjolla kaikissa mahdollisissa viestintäkanavissa. Lihankulutusta voi siis vähentää herkullisuudesta tinkimättä. Minun onkin helppo sammuttaa valot lauantaina 30.3. kello 20.30 ja nauttia kasvisillallista kynttilänvalossa. Earth Houriin osallistuu myös paljon ravintoloita, joista saa hyvää, ilmastoystävällistä ruokaa. Kurkkaa tapahtumat sivulla www.earthhour.fi.
Kansalaisten jokainen ilmasto- ja ympäristöteko on tärkeä
1,5 asteen tavoite on kuitenkin niin vaativa, että muutoksia tarvitaan myös poliittisiin päätöksiin, esimerkiksi siihen mitä rahoitetaan, mihin kannustetaan ja mihin tarvitaan rajoittavaa lainsäädäntöä.
Onneksi sijoittajilla on tänä päivänä mahdollisuus valita kohteitaan myös tarkastellen yritysten vastuullisuutta. Kannattaa aktiivisesti kysyä, minkälaiset vastuullisen sijoittamisen käytännöt omalla varainhoitajalla on. Se on tätä päivää.
Kati Malmelin
Johtaja, yritysyhteistyö
Ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods aloittaa Itämeriprojektin rahoituksella Suomeen sijoitettavan tehtaan suunnittelun
Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna Itämeren tilaa edistäviä hankkeita 300 000 eurolla
Kansainvälistäkin huomiota osakseen saanut espoolainen startup, Solar Food, saa Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen. Yhtiön toimitusjohtajan Pasi Vainikan mukaan rahat sijoitetaan Suomeen tulevan uuden tehtaan suunnittelutyöhön.
“Yhteisymmärrys on ollut meillä vahva siitä, että tuotantolaitos Suomeen tarvitaan, mutta mitään kovin konkreettista meillä ei ole vielä ollut esittää. Nyt Itämeriprojektin rahoituksen turvin tehtaan suunnittelutyö voidaan aloittaa”, sanoo Vainikka.
Tieteisfiktiolta vaikuttavan Solar Food:n bisnesidea - ruokaproteiinin tuottaminen ilmasta bakteerien ja aurinkosähkön avulla - omaa valtavan ympäristöpotentiaalin. Mikäli merkittävä osa syömästämme proteiinista tuotettaisiin nappaamalla ilmasta hiilidioksidia, maanviljelystä ja karjankasvatuksesta voitaisiin palauttaa maa-alueita metsiksi ja luonnontilaisiksi biodiversiteettiä edistäviksi hiilinieluiksi. Samalla vähenisivät myös maatalouden ravinnevalumat ja niistä johtuvat vesistöongelmat.
Maankäytön ongelmista ponnistaa myös Luomuliiton projekti, jossa tähdätään hiilinielujen lisäämiseen viljelymenetelmiä kehittämällä. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi monipuoliset nurmikasveja sisältävät viljelykierrot, kevennetty muokkaus sekä peltojen jatkuva kasvipeitteisyys. Näiden viljelymenetelmien pitäisi kääntää hiilivirrat päästöistä nieluiksi ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Itämeriprojektin rahoituksen turvin Luomuliitto kouluttaa “hiiliviljelyn” menetelmät osaavia mentoreja eri luomuyhdistysten toiminta-alueille.
Kestävä maanhoito oli myös teemana Button Program -hankkeella, joka haki rahoitusta digitaalisille innovaatioille suunnatussa kategoriassa. Karttapalvelu on kaikille avoin ja sen avulla tavalliset kansalaiset ja yritykset pääsevät tukemaan suoraan maanomistajia, jotka hillitsevät ojitettujen turvemaiden ravinnepäästöjä ja turpeen hajoamisen kasvihuonekaasupäästöjä.
"Button Program -hankkeella on jännittävä digitaalinen ratkaisu kestävään maankäyttöön. Tämä digitaalinen karttapalvelu voi auttaa maanomistajia ja yrityksiä saamaan paremman kokonaiskuvan kasvihuonekaasupäästöistä. Mielestäni se on visuaalinen ja innovatiivinen tapa hyödyntää avointa dataa Itämeren haasteiden ratkaisemiseksi", sanoo Skype perustaja Niklas Zennström, joka toimii Itämeriprojektin tuomariston jäsenenä digitaaliset innovaatiot -kategoriassa.
Rahoituksen saaneissa hankkeissa käydään muun muassa muoviroskan kimppuun.
Muovisten kauppakassien syrjäyttämistä tavoittelee ruotsalainen startup BagIt ja kehittelee kosteutta sekä painoa kestävää paperikassia. Paperinen kauppakassi soveltuisi myös nykyisiä paperipusseja paremmin roskapussiksi.
“Pussimme ovat 100% paperia. Ratkaisumme avain on ennen kaikkea pussin muotoilussa sekä käytettävässä paperilaadussa”, sanoo BagIt:n perustaja Nora Östman.
Rantojen siivoamisesta vastaavat Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen Siisti Biitsi -hanke ja Ahvenamaan siivous -projekti, Städa Åland. Städa Åland -projektissa kannustetaan ahvenanmaalaisia rantojen siivoustalkoisiin, joiden tulokset kirjataan nyt kehitteillä olevaan nettiportaaliin.
“Odotamme toukokuussa järjestettävään siivouspäivään viime vuoden tavoin satoja osallistujia puhdistamaan rantoja jätteistä, mutta todellinen tavoite on saada ihmiset rantatalkoisiin ympäri vuoden ja raportoimaan luonnosta poistetut jätteet projektisivuillamme”, sanoo Städa Ålandin Sofia Enholm.
Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna Itämeren tilaa edistäviä hankkeita 300 000 eurolla.
· Siisti Biitsi, Pidä Saaristo Siistinä ry, kolmen vuoden yhteistyö, 90 000 €
· Kestävän maanhoidon karttapalvelu, Button Program ry, 65 000 €
· Solar Foods, 50 000 €
· Hiiliviljelyverkosto, Luomuliitto, 33 000 €
· Miksi Itämerta on suojeltava?, Helsingin Montessori-koulu, 17 500 €
· Ahvenanmaan siivous - roskattoman saaren puolesta, Ålands Natur & Miljö r.f., 10 000 €
· BagIt, 9 500 €
Ålandsbanken tukee myös WWF Suomea 25 000 eurolla.
Ole mukana vaikuttamassa Itämeren tulevaisuuteen!
Itämeriprojekti vastaanotti tänä vuonna yhteensä 128 rahoitushakemusta projekteilta, joiden tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa. Muoviroskan vähentämiseen liittyvät hankkeet olivat vahvasti edustettuina myös tänä vuonna, mutta muovin rinnalle on noussut myös muita tärkeitä teemoja aina hiilidioksidipäästöjen suitsimisesta ruokahävikin vähentämiseen. Hakemusten joukosta tuomaristo on valinnut 11 parasta yleisöäänestykseen.
- Saimme tänä vuonna runsaasti hienoja hakemuksia, ja oli ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon erilaisia ideoita Itämeren tilan parantamiseksi hankkeissa esiteltiin, toteaa Anne-Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja.
Mikä on sinun suosikkisi?
Äänestämällä omaa suosikkiasi voit konkreettisesti vaikuttaa siihen, mille hankkeelle myönnetään rahoitusta ja lisäksi voit voittaa 500 € Itämeritilille.
Tutustu finalisteihin ja äänestä omaa suosikkiasi 28.12.2018 mennessä osoitteessa http://www.balticseaproject.org/fi/projektit-2018
Itämeriprojektin yleisöäänestys käynnistyy jälleen!
Ålandsbankenin Itämeriprojekti vastaanotti tänä vuonna yhteensä 128 rahoitushakemusta projekteilta, joiden tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa. Hakemusten joukosta tuomaristo on valinnut 11 parasta 28. marraskuuta alkavaan yleisöäänestykseen.
Itämeriprojektin tuomaristo oli tänä vuonna jälleen tiukan paikan edessä, kun suuren hakemusmäärän joukosta oli aika valita parhaat yleisöäänestykseen. Viime vuonna hakemuksissa korostui huoli merten muoviroskasta, ja suurimman rahoituspotin saikin lopulta Clewat Oy:n kehittämä muoviroskan keruulaite. Muoviroskan vähentämiseen liittyvät hankkeet olivat vahvasti edustettuina myös tänä vuonna, mutta muovin rinnalle on noussut myös muita tärkeitä teemoja aina hiilidioksidipäästöjen suitsimisesta ruokahävikin vähentämiseen.
- Saimme tänä vuonna runsaasti hienoja hakemuksia, ja oli ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon erilaisia ideoita Itämeren tilan parantamiseksi hankkeissa esiteltiin, toteaa Anne-Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja ja Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja.
- Loimme Itämeriprojektin rahoittaaksemme ja tukeaksemme hankkeita, joiden tavoitteena on terveempi Itämeri. On hienoa huomata, että hyviä hakemuksia tulee paljon joka vuosi – Itämeren suojelu on ihmisille tärkeää, Salonius jatkaa.
Itämeriprojekti on luonnollinen jatkumo Ålandsbankenin määrätietoiselle ympäristötyölle. Ålandsbanken on jo vuodesta 1997 saakka rahoittanut hankkeita, jotka edistävät ympäristönsuojelua, ja tähän mennessä pankki on lahjoittanut ympäristöprojekteille jo lähes kaksi miljoonaa euroa. Itämeriprojektin avulla Ålandsbanken kannustaa myös muita organisaatioita toimimaan ympäristön hyväksi. Vuosittain pankki lahjoittaa ympäristötyöhön summan, joka vastaa jopa 0,2 prosenttia kaikista Itämeritileillä olevista talletuksista. Tänä vuonna jaossa jopa 360 000 euroa.
Mikä on sinun suosikkisi?
Tämän vuoden finalistien esittelyt ovat nyt luettavissa Itämeriprojektin nettisivuilla, joilta löytyy myös äänestyslomake. Äänestämällä omaa suosikkiasi voit konkreettisesti vaikuttaa siihen, millaisten hankkeiden joukosta tuomaristo valitsee rahoitusta saavat projektit. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä keränneistä hankkeista tuomaristo valitsee lopulliset voittajat. Keväällä 2019 tulemme järjestämään tilaisuuden, jossa parhaat hankkeet esitellään ja palkitaan.