Itämeriprojekti rahoittaa BSAG:n työtä meriluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi

Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa BSAG:n työtä meriluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja konkreettisia toimia lajikadon pysäyttämiseksi tarvitaan kiireesti. Monimuotoisuus on uhattuna myös Itämeren herkässä ja ainutlaatuisessa ekosysteemissä. Baltic Sea Action Group (BSAG) käynnistää yhteistyöhankkeen, joka käyttää jo olemassa olevaa, kattavaa VELMU-aineistoa vedenalaisen meriluonnon käytännön suojeluun. Pilottikohteena olevan Gullkronan saaren suojelusuunnitelmaa rakennetaan sukelluksin tänä syksynä.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) ja Ahvenanmaan vedenalaisympäristöjen inventointihankkeenkanssa. BSAG:n lisäksi hankkeessa ovat keskeisesti mukana Itämeritutkijat professori Alf Norkko (Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema), tutkimusprofessori ja VELMU-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo (Suomen ympäristökeskus SYKE) sekä erikoistutkija Sonja Salovius-Laurén, projektitutkija Henna Rinne ja apulaisprofessori Christoffer Boström (Åbo Akademi).

Hankkeen rahoittajana ja strategisena kumppanina toimii Ålandsbankenin Itämeriprojekti. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö. Ålandsbanken on myöntänyt hankkeen ensimmäiselle vuodelle 80 000 EUR rahoituksen.

”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudelle ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva uhka. Nämä ongelmat linkittyvät myös Itämereen. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on pitkään tukenut Itämerien tilaa edistäviä hankkeita ja näemme tämän yhteistyön BSAG:n kanssa ainutlaatuisena mahdollisuutena vaikuttaa meriluonnon tilaan ja edistää Itämeren hyvinvointia”, toteaa Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Anne-Maria Salonius.

”Haluamme edistääekologisesti tärkeiden lajien ja elinympäristöjen suojelua”, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer kertoo. ”Tavoitteena on lisätä tietoisuutta meriluonnon monimuotoisuuden merkityksestä, sekä näyttää miten yksityisetkin tahot voivat osallistua meriluonnon suojeluun.”

Meriluonnon suojelun kohdentaminen vaatii tietoa siitä, missä meriluonnon arvoalueet sijaitsevat. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska VELMU-ohjelmassa on jo 15 vuoden ajan kerätty tietoa, jonka perusteella vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden huippualueet on koottu kartalle.

”Noin kymmenesosa Suomen meripinta-alasta on suojeltu, mutta VELMU-aineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan melkein kolme neljäsosaa merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää nykyisten suojelualueiden ulkopuolelle. Vain yhden prosentin tarkasti kohdennettu lisäys suojeltuun meripinta-alaan voisi kuitenkin tuplata suojelutehon, ja tuoda paljon ekologisesti tärkeitä lajeja ja elinympäristöjä suojelun piiriin”, tutkimusprofessori Markku Viitasalo sanoo.

Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät avainlajit, kuten rakkohauru, sinisimpukka ja meriajokas, ylläpitävät meren ekosysteemin toimintaa tarjoamalla, elinympäristön, ravintoa ja suojapaikkoja lukuisille muille eliöille. Rehevöityminen on heikentänyt näiden lajien menestystä, ja ilmastonmuutos ajaa niitä yhä ahtaammalle muuttamalla meren olosuhteita avainlajeille epäedullisiksi. 

Monimuotoisuuden suojelemisen kannalta sekä rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä, mutta lisäksi on suojeltava avainlajien elinympäristöt muilta niihin kohdistuvilta ihmispaineilta.

”Valtaosa arvokkaimmista alueista sijaitsee matalissa vesissä, saarten rantojen läheisyydessä. Nämä ovat usein yksityisessä omistuksessa olevia alueita. Haasteenammeonkin ratkaista, kuinka vesialueiden omistajat – yksityiset tahot, kunnat ja yritykset – saadaan innostumaan vesialueiden suojelusta. Hankkeen tarkoituksena onkin havainnollistaa, kuinka suojelun käytännössä voi toteuttaa, ja mitä siitä seuraa”, Laura Höijer BSAG:sta toteaa. ”Hyödyt luonnolle ovat ilmeiset, mutta yksityisten maanomistajien kannalta on tärkeää myös tietää, mitä rajoitteita suojelu mahdollisesti tuo vesialueen käyttöön.”

Vasta avattu ja veneilijöiden keskuudessa suosittu Gullkronan saari toimii hankkeen ensimmäisenä pilottikohteena. Saaren ympärillä on VELMUn tähänastisten kartoitusten mukaan arvokasta elinympäristöä. Lajisto selvitetään tarkemmilla tutkimuksilla alkusyksystä 2019. Tämän jälkeen yhteistyössä määritelläänsuojelutoimenpiteet, ja kalastuskunta päättää niiden toteuttamisesta.Suojeltujen alueiden tilaa on tarkoitus seurata jatkossakin. Kartoitukset suunnitellaan yhteistyössä VELMUn kanssa ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Yksityisen suojelun mahdollisuuksia havainnollistetaan paitsi Gullkronan saaren kautta, myös Saaristokeskus Korpoströmin tutkimus- ja taidetoimintaa hyödyntäen ja BSAG:n muulla viestinnällä.

 ”Laaja-alainen yhteistyö projektissa mahdollistaa pitkäjänteisiä ja Itämeren tilaan monin tavoin vaikuttavia suojeluponnistuksia pitkälle tulevaisuuteen”, Höijer summaa.


Itämeriprojektin rahoitushaku 2019 alkaa!

Itämeriprojekti rahoittanut useita Itämeren tilaa edistäviä menestyksekkäitä startup-yrityksiä

Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitushaku alkaa tänään. Tänä vuonna Itämeren tilaa edistäville hankkeille jaossa on ennätyssumma rahaa, jopa 500 000 euroa.

Rahoitushaku järjestetään nyt viidennen kerran. Aiempina vuosina Itämeriprojekti on mahdollistanut monien startup-yritysten toiminnan käynnistämisen ja kehittämisen.

”Itämeriprojektiin on aikaisempina vuosina tullut mielettömiä aloitteita ja projekteja, jotka ovat jo tuottaneet tulosta. Seuraamme ylpeinä rahoittamiemme projektien etenemistä”, kertoo Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja Anne-Maria Salonius.

Rahoitusta Itämeriprojektilta ovat saaneet muun muassa espoolainen startup Solar Foods, joka valmistaa ilmasta proteiinia, muovia biohajoavilla pakkausmateriaaleilla korvaava Sulapac, muoviroskan keruulaitteen kehittänyt Johannes Myllykoski, joka jatkaa laitteen kehitystä Clewat Oy -yrityksessään sekä lääkeainejäämiä ja muita haitta-aineita jätevesistä poistava Wapulec Oy.

Itämeriprojektin on mahdollistanut esimerkiksi tehtaan suunnittelua, tuotekehitystä, hankkeen monivuotista toimintaa sekä pilottiprojektien toteutusta.

Rahoitusta voivat hakea niin suuret kuin pienemmät toimijat

Startup-yrityksien ohella Itämeriprojekti on tukenut useita suuria Itämeren hyvinvointiin keskittyviä ympäristöorganisaatioita Suomessa. Rahoitusta Itämeriprojektilta ovat saaneet mm. WWF Suomi, BSAG, John Nurmisen Säätiö ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Lisäksi monet tutkimukseen keskittyneet tahot, kuten SYKE ja Helsingin yliopisto, ovat saaneet rahoitusta Itämeriprojektilta.

”Toimimme useiden Itämeren tilaa edistävien hankkeiden rahoittajina, koska meillä kaikilla on sama tavoite: parantaa Itämeren tilaa ja lisätä tietoutta asiasta”, Salonius kertoo.

Rahoitusta Itämeriprojektilta voivat hakea esimerkiksi yritykset, säätiöt ja konkreettisiin tuloksiin tähtäävät tutkimushankkeet. Hakijan ei tarvitse olla vakiintunut toimija alalla.

”Emme etsi vain jo käynnistyneitä projekteja. Jos sinulla on idea, joka voisi edistää Itämeren hyvinvointia, voit saada idean toteutettua Itämeriprojektin avulla”, Salonius rohkaisee.

Ennätyspotti Itämeren hyvinvointia edistäville hankkeille

Viime vuonna Itämeriprojekti vastaanotti 128 hakemusta ja rahoitti hankkeita yhteensä 300 000 eurolla. Tänä vuonna rahasumma on noussut jopa 500 000 euroon.

Rahoituksen suuruuden taustalla ovat Ålandsbankenin Itämeritilien kasvaneet talletukset. Ålandsbanken lahjoittaa ympäristötyöhön summan, joka vastaa jopa 0,2 prosenttia kaikista Itämeritileillä olevista talletuksista.

100-vuotisjuhlavuottaan juhliva Ålandsbanken on tähän mennessä tukenut niin pienten kuin suurtenkin organisaatioiden tärkeää työtä ympäristön hyväksi lähes 2 300 000 eurolla.

”Haluamme olla konkreettisesti mukana parantamassa Itämeren hyvinvointia ja Itämeriprojekti on meille yksi tapa vaikuttaa siihen. Lisäksi Ålandsbankenilla on maailman ensimmäinen ympäristöystävällisestä materiaalista valmistettu maksukortti, Itämerikortti, johon on yhdistetty ympäristövaikutuksista kertova Åland Index”, Salonius avaa.

Itämeriprojektin vuoden 2019 rahoitushaku alkaa tiistaina 2.7. Viimeinen hakupäivä on 30. syyskuuta. Rahoitusta saavat hankkeet julkaistaan ensi vuoden alussa.