\u00c5landsbankenin It\u00e4meriprojekti rahoittaa t\u00e4n\u00e4 vuonna It\u00e4meren tilaa edist\u00e4vi\u00e4 hankkeita 300 000 eurolla<\/p>\n
Kansainv\u00e4list\u00e4kin huomiota osakseen saanut espoolainen startup, Solar Food, saa It\u00e4meriprojektilta 50 000 euron rahoituksen. Yhti\u00f6n toimitusjohtajan Pasi Vainikan mukaan rahat sijoitetaan Suomeen tulevan uuden tehtaan suunnitteluty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
\u201cYhteisymm\u00e4rrys on ollut meill\u00e4 vahva siit\u00e4, ett\u00e4 tuotantolaitos Suomeen tarvitaan, mutta mit\u00e4\u00e4n kovin konkreettista meill\u00e4 ei ole viel\u00e4 ollut esitt\u00e4\u00e4. Nyt It\u00e4meriprojektin rahoituksen turvin tehtaan suunnitteluty\u00f6 voidaan aloittaa\u201d, sanoo Vainikka.<\/p>\n
Tieteisfiktiolta vaikuttavan Solar Food:n bisnesidea – ruokaproteiinin tuottaminen ilmasta bakteerien ja aurinkos\u00e4hk\u00f6n avulla – omaa valtavan ymp\u00e4rist\u00f6potentiaalin. Mik\u00e4li merkitt\u00e4v\u00e4 osa sy\u00f6m\u00e4st\u00e4mme proteiinista tuotettaisiin nappaamalla ilmasta hiilidioksidia, maanviljelyst\u00e4 ja karjankasvatuksesta voitaisiin palauttaa maa-alueita metsiksi ja luonnontilaisiksi biodiversiteetti\u00e4 edist\u00e4viksi hiilinieluiksi. Samalla v\u00e4henisiv\u00e4t my\u00f6s maatalouden ravinnevalumat ja niist\u00e4 johtuvat vesist\u00f6ongelmat.<\/p>\n
Maank\u00e4yt\u00f6n ongelmista ponnistaa my\u00f6s Luomuliiton projekti, jossa t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n hiilinielujen lis\u00e4\u00e4miseen viljelymenetelmi\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4llaisia menetelmi\u00e4 ovat esimerkiksi monipuoliset nurmikasveja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t viljelykierrot, kevennetty muokkaus sek\u00e4 peltojen jatkuva kasvipeitteisyys. N\u00e4iden viljelymenetelmien pit\u00e4isi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hiilivirrat p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 nieluiksi ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinnehuuhtoumia. It\u00e4meriprojektin rahoituksen turvin Luomuliitto kouluttaa \u201chiiliviljelyn\u201d menetelm\u00e4t osaavia mentoreja eri luomuyhdistysten toiminta-alueille.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4 maanhoito oli my\u00f6s teemana Button Program -hankkeella, joka haki rahoitusta digitaalisille innovaatioille suunnatussa kategoriassa. Karttapalvelu on kaikille avoin ja sen avulla tavalliset kansalaiset ja yritykset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tukemaan suoraan maanomistajia, jotka hillitsev\u00e4t ojitettujen turvemaiden ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja turpeen hajoamisen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
“Button Program -hankkeella on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 digitaalinen ratkaisu kest\u00e4v\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 digitaalinen karttapalvelu voi auttaa maanomistajia ja yrityksi\u00e4 saamaan paremman kokonaiskuvan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Mielest\u00e4ni se on visuaalinen ja innovatiivinen tapa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 avointa dataa It\u00e4meren haasteiden ratkaisemiseksi”, sanoo Skype perustaja Niklas Zennstr\u00f6m, joka toimii It\u00e4meriprojektin tuomariston j\u00e4senen\u00e4 digitaaliset innovaatiot -kategoriassa.<\/p>\n
Rahoituksen saaneissa hankkeissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n muun muassa muoviroskan kimppuun.<\/strong><\/p>\n Muovisten kauppakassien syrj\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tavoittelee ruotsalainen startup BagIt ja kehittelee kosteutta sek\u00e4 painoa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 paperikassia. Paperinen kauppakassi soveltuisi my\u00f6s nykyisi\u00e4 paperipusseja paremmin roskapussiksi.<\/p>\n \u201cPussimme ovat 100% paperia. Ratkaisumme avain on ennen kaikkea pussin muotoilussa sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 paperilaadussa\u201d, sanoo BagIt:n perustaja Nora \u00d6stman.<\/p>\n Rantojen siivoamisesta vastaavat Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 -yhdistyksen Siisti Biitsi -hanke ja Ahvenamaan siivous -projekti, St\u00e4da \u00c5land. St\u00e4da \u00c5land -projektissa kannustetaan ahvenanmaalaisia rantojen siivoustalkoisiin, joiden tulokset kirjataan nyt kehitteill\u00e4 olevaan nettiportaaliin.<\/p>\n \u201cOdotamme toukokuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n siivousp\u00e4iv\u00e4\u00e4n viime vuoden tavoin satoja osallistujia puhdistamaan rantoja j\u00e4tteist\u00e4, mutta todellinen tavoite on saada ihmiset rantatalkoisiin ymp\u00e4ri vuoden ja raportoimaan luonnosta poistetut j\u00e4tteet projektisivuillamme\u201d, sanoo St\u00e4da \u00c5landin Sofia Enholm.<\/p>\n \u00c5landsbankenin It\u00e4meriprojekti rahoittaa t\u00e4n\u00e4 vuonna It\u00e4meren tilaa edist\u00e4vi\u00e4 hankkeita 300 000 eurolla.<\/p>\n \u00b7 Siisti Biitsi, Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 ry, kolmen vuoden yhteisty\u00f6, 90 000 \u20ac \u00c5landsbanken tukee my\u00f6s WWF Suomea 25 000 eurolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kansainv\u00e4list\u00e4kin huomiota osakseen saanut espoolainen startup, Solar Food, saa It\u00e4meriprojektilta 50 000 euron rahoituksen. Yhti\u00f6n toimitusjohtajan Pasi Vainikan mukaan rahat sijoitetaan Suomeen tulevan uuden tehtaan suunnitteluty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":75,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutinen"],"yoast_head":"\n
\n\u00b7 Kest\u00e4v\u00e4n maanhoidon karttapalvelu, Button Program ry, 65 000 \u20ac
\n\u00b7 Solar Foods, 50 000 \u20ac
\n\u00b7 Hiiliviljelyverkosto, Luomuliitto, 33 000 \u20ac
\n\u00b7 Miksi It\u00e4merta on suojeltava?, Helsingin Montessori-koulu, 17 500 \u20ac
\n\u00b7 Ahvenanmaan siivous – roskattoman saaren puolesta, \u00c5lands Natur & Milj\u00f6 r.f., 10 000 \u20ac
\n\u00b7 BagIt, 9 500 \u20ac<\/p>\n