Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen peltojen kipsikäsittelyllä – 40 000 €
Tutkijat ja viljelijät luovat yhdessä maatalouden vesiensuojelun tulevaisuutta
Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen peltojen kipsikäsittelyllä
Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, ympäristötaloustieteen tutkimusryhmä
2. Ongelman kuvaus
Pelloilta vesistöihin karkaavat ravinteet rehevöittävät Itämerta ja ovat erityisesti rannikkovesiemme ongelma. Fosforikuormituksen vähentäminen on kallista nykymenetelmillä. Lisähaasteena on se, että viljelijä harvoin pystyy toteuttamaan suojelutoimenpiteitä maanviljelytoimien ohessa. Tarvitaan nykyistä toimivampia ja edullisempia kuormituksen vähentämiskeinoja, jotka nivoutuvat hyvin viljelykäytäntöihin. Ongelma on yhteinen kaikille Itämeren maille.
Toimiva vesiensuojelukeino soveltuu erikokoisille maatiloille ja erilaisille viljelysuunnille. Viljelijät kokevat sen omakseen ja toimenpiteellä on laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä.
3. Mihin projekti tähtää? / Miltä ratkaisunne näyttää?
Rannikkovesiemme tilan parantamiseksi ratkaisu löytyy kotimaan maataloudesta. Peltojen kipsikäsittely vähentää pelloilta tulevaa fosforihuuhtoumaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nykyisin käytössä olevat vesiensuojelukeinot. Kipsikäsittely parantaa maan rakennetta ja vahvistaa ionitasapainoa, jolloin fosfori ei huuhtoudu peltomaasta vesistöihin vaan säilyy kasvien käytettävissä.
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen SAVE-hanke tutkii, miten peltojen kipsikäsittely soveltuu laajaan käyttöön, esimerkiksi koko Saaristomeren valuma-alueella. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa toteutetaan mittava kokeilu, jossa saadaan käytännön kokemusta ja tuotetaan tutkimustietoa vesistö- ja eliöstövaikutuksista. Lisäksi SAVE-hanke laatii suunnitelman kipsin käytön edistämiseksi ja arvioi kipsin soveltuvuutta osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.
Kilpailuprojekti tarkastelee peltojen kipsikäsittelyä innovaationa, joka tulee jalostaa toteuttamiskelpoiseksi keinoksi laajamittaiseen käyttöön. Tarvitsemme lisätietoa kipsin käyttöä edistävistä ja sitä vaikeuttavista tekijöistä. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi levitysteknologiat, säätilojen tuomat haasteet ja ympäristön tuomat rajoitukset. Lisäksi jo esitettyjä kehitysehdotuksia tulee työstää eteenpäin ja selvittää tarkasti laajamittaiseen kipsikäsittelyyn liittyvät suuren yleisön kysymykset. Huomioimalla nämä tekijät kipsi-innovaatiosta syntyy toteuttamiskelpoinen suojelukeino, josta saada mahdollisimman suuri hyöty eli vähenemä maatalouden fosforikuormituksessa.
Projektissa tutkitaan SAVE-hankkeessa koottua aineistoa ja viljelijöiden kanssa kerrytettyä kokemusta. Tavoitteena on luoda selkeä kuva innovaatioprosessista, selvittää yhteistyön merkitystä innovaation kehittelyssä ja sen sosiaalisen hyväksyttävyyden edistämisessä. Projekti analysoi innovaatioprosessia erillisen kyselytutkimuksen ja keskustelutilaisuuksien avulla. Kipsikäsittelyn jalostamiseen osallistuu paikallisten maataloustuottajien lisäksi mittava määrä sidosryhmäorganisaatioiden jäseniä.
4. Miten projekti myötävaikuttaa Itämeren tilan parantamiseen?
Jos menetelmä otetaan käyttöön Etelä-Suomessa, fosforikuorma Saaristomereen ja Suomenlahteen vähenee arviolta 150 tonnia. Tällä on suuri positiivinen vaikutus rannikkoalueidemme vedenlaatuun. Tuotettu vähennys kattaa lähes puolet koko Suomen fosforin vähennystavoitteesta. Hankkeen tavoitteena on ulottaa kipsikäsittely myös muihin Itämeren maihin. Näissä tavoitteissa onnistutaan parhaiten, kun toimenpide ensin hiottu huippuunsa yhteistyössä viljelijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Muita hankkeita edellisiltä vuosilta
Lasten ja nuorten projektit,2015
Itämeriviikko 2016 – 1 400 €
Itämeri-teemaviikolla 7.-luokkalaiset opettajineen siivoavat koulun lähialueita sekä Munkkiniemen rantoja. Lisäksi Itämeri-teema näkyy keskitetysti opetuksessa eri oppiaineissa niin peruskoulussa…
Konkreettiset kilogrammat,2016
Badewanne – 10 000 €
Tutkimushanke hylkyihin takertuneiden haamuverkkojen, ja hylkyjen sisältämien haitallisten aineiden kartoittamiseksi ja kuvaamiseksi.
Pidä Saaristo Siistinä, Mahanpuruja muovista – 40 000 €
Roskaantumisongelmaan liittyy keskeisesti tiedon puute siitä, miten roskat kulkeutuvat kaupungeista vesistöihin. ”Mahanpuruja muovista” -kampanja haluaa herätellä ohikulkijoita pohtimaan oman…
Nutribute – 15 000 €
Ainutlaatuinen joukkorahoitusalusta muuttaa Itämeren suojeluideat toiminnaksi.
Suomen Ympäristokeskus SYKE – 42 000e
Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa vuosittain merimetsojen sekä haahkojen pesintää. Tässä hankkeessa selvitetään Suomenlahdella muovien määrää merilintujen pesissä. Merilinnut kärsivät ympäristön…
Itämeri-lähettiläsvierailut kouluissa – 10 000 €
Projektimme tavoitteena on järjestää puolentoista vuoden aikana 600 elämyksellistä Itämeri- lähettiläiden pitämää oppituntia peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla……
Paikalliset vesiensuojeluprojektit,2017
Petokala-projekti – 5 000 €
Tavoitteena on parantaa rannikon ekosysteemin tasapainoa vahvistamalla petokalakantaa.
Konkreettiset kilogrammat,2016
Haitallista ympäristökuormitusta vähentävä vedenalaisten rakenteiden puhdistuslaitteisto – 33 000 €
DG-Diving Group Oy:n kehittämä menetelmä mahdollistaa laivojen pohjien puhdistuksen Itämerellä vesistöä kuormittamatta.
Emmaus Åland – 120 000 € (kaksivuotinen rahoitus)
Emmaus Åland on yhdistys, jonka työkenttänä ovat kestävä kehitys ja kansainvälinen yhteisvastuu. Emmaus Åland auttaa yhteiskuntaa kestävämmälle pohjalle kierrätyksen ja uusiokäytön avulla.……
Paikalliset vesiensuojeluprojektit,2016
Käymäläjätteet kuriin – Imutyhjennyslaitteen hankinta saaristoon – 14 000 €
Haluamme estää jätteiden mereen pääsyn, sillä yhden ihmisen yhden päivän käymäläjätökset meressä antavat levänkasvatuspotentiaalin 2,5 kilolle levää.
Konkreettiset kilogrammat,2017
Maarianhaminan Slemmernin lahti mikromuovittomaksi – 35 000 €
Nabbenin niemen läheisyydessä toteutettava kosteikkoratkaisu siihen kuuluvine altaineen ja jälkipuhdistuksineen luo edellytykset mikromuovien, ravintoaineiden ja muiden saasteiden erottelulle.
Itämeriprojektipäivät huhtikuussa 2017 – 1 000 €
Katse kohti Itämerta – Me hankolaiset nuoret välitämme ympäröivästä merestämme ja sen hyvinvoinnista.
Paikalliset vesiensuojeluprojektit,2020
Maarianhaminan kaupunki – 80 000 e
Terveemmän Itämeren saavuttamiseksi tarvitaan sekä pieniä että suuria toimenpiteitä. Rakentamalla kosteikon Svibyhyn Maarianhaminan kaupunki auttaa vähentämään Itämeren rehevöitymistä.
Siisti Biitsi – 90 000 €
Siisti Biitsi -ohjelman tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen, kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta, jakaa tietoa sekä yhdistää konkreettinen…
Froodly GO – Pelillistämisen kautta ruokahävikkiä vastaan – 28 000 €
Froodly GO on moderni, hauska ja innostava tapa pienentää ruokahävikkiä.
Konkreettiset kilogrammat,2017
Itämeri puhtaaksi muovista biohajoavilla pakkausvalinnoilla – 50 000 €
Sulapac® -materiaali ja -pakkauskonsepti on kehitetty ratkaisemaan osaltaan merien muoviongelmaa.
Konkreettiset kilogrammat,2018
Solar Foods – 50 000 €
Solar Foodsin projektin tavoite on laatia ensimmäisen raaka-aineenaan hiilidioksidia, uusiutuvaa sähköä ja kivennäisaineita käyttävän kaupalliseen ruoantuotantoon tarkoitetun tehtaan…
BagIt – 9 500 €
Muovipussit pois Itämerestä ainutlaatuisen paperikassin avulla.
ReGeneration 2030 – 50 000 €
ReGeneration 2030 on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen nuorten ja nuorten aikuisten kansanliike, joka toteuttaa YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Kestävän maanhoidon karttapalvelu – 65 000 €
Voittoa tavoittelematon kaikille avoin karttapalvelu auttaa maanomistajia tehokkaassa Itämeren suojelussa ja ilmastotyössä.
Lasten ja nuorten projektit,2015
Lapsilta lapsille – 3 600 €
Projekti tähtää siihen, että lapset itse löytävät Itämeren hienouden ja haluavat esitellä sen muillekin.
Lasten ja nuorten projektit,2016
Haluamme pelastaa Itämeren! – 1 000 €
Mitä useammat aikuiset kuulevat, että me lapset haluamme työskennellä puhtaamman Itämeren eteen, sitä parempi.
Konkreettiset kilogrammat,2015
Typenpoiston parantaminen jätevedenpuhdistamoilla – 40 000 €
Projektin tarkoituksena on ottaa jätevedenpuhdistamoilla käyttöön tekniikkaa, jolla lisätään typenpoistoa energiankulutuksen jopa pienentyessä.
Miksi Itämerta on suojeltava? – 17 500 €
Tässä ympäristökasvatusprojektissa oppilaat tutkivat Itämerta, sen rannikoita ja ympärillä olevia valtioita yhdessä yhteistyökoulujen ja -päiväkotien kanssa.
Ahvenanmaan siivous – 10 000 €
Ahvenanmaan siivous -projektin avulla haluamme paitsi koordinoida ja tukea vapaaehtoisten toimia ympäri Ahvenanmaata, myös tehdä töitä roskaantumisen ennaltaehkäisemiseksi.
Konkreettiset kilogrammat,2017
Muoviroskan keruulaite – 70 000 €
Tavoitteena on rakentaa erityisesti makromittaisten muoviroskien keruuseen kehitetty laite.
Rauman freinetkoulun oppilaiden tutustuminen saaristoluontoon – 4 100 €
Tavoitteena on paitsi tehdä ympäristöteko, myös rakentaa oppilaidemme luontosuhdetta ja halua suojella yhteistä Itämertamme.
Paikalliset vesiensuojeluprojektit,2015
Täktominlahden ennallistaminen – 20 000 €
Kääntääksemme negatiivisen kehityksen, käynnistimme operaatio Täktominlahden vuonna 2010.
Clewat Oy – 130 000e
Clewat kehittelee laittteita merten ja vesialueiden puhdistamiseen. Clewatin kehittelemän uuden ja innovatiivisen lumensulatuslaitteen etu on siinä, että lumensulatus itsessään on…
Tutkimusmatka Saaristomerelle – 6 000 €
”Tutkimusmatka Saaristomerelle” on aktivoiva seikkailuohjelma, joka on suunnattu lapsiperheille saariston vierasvenesatamissa.
Konkreettiset kilogrammat,2015
Mekaaninen eliönesto – 7 000 €
Tavoitteenamme on kaupallistaa ja vakiinnuttaa vaihtoehtoisia eliönestomenetelmiä, jotka tekevät työn paremmin kun nykyiset eliönestomaalit.
Rannikko-observatorio – 35 000 €
Haluamme rakentaa automaattisesti toimivan mittariverkoston, joka mittaa keskeytyksettä tietoa ja lähettää sitä verkkoportaaliin.
Roskapostia – Kansalaisen tietokirja merten roskaantumisesta – 20 000 €
Hankkeen kärki on tiedon levittäminen ja sitä kautta meriympäristön tilan parantaminen.
WWF Suomi – vuosittainen rahoitus (25 000 € vuonna 2019)
WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimintaa noin sadassa maassa, kaikilla mantereilla. WWF Suomi on työskennellyt Itämeren suojelemiseksi jo yli 30 vuotta.
Lasten ja nuorten projektit,2015
#ihanaitämeri – 1 000 €
Projekti tähtää lisäämään tietoutta Itämerestä ja sen suojelemisesta sekä madaltamaan kynnystä osallistua suojeluun.
John Nurmisen Säätiö – 80 000 €
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedonvälittäjä ja merellisen sisällön……
Nuori, sun ideat ja teot Itämeren hyväksi – 3 500 €
Projektiin haastetaan Itämeren rannoilla koulua käyvät nuoret mukaan ideoimaan tekoja, joilla kaunis Itämeremme puhdistuisi eikä likaantuisi.
Hiiliviljelyverkosto – 33 000 €
Kouluttamalla luomuviljelijät hiiliviljelijöiksi teemme pelloista hiilinieluja ja tukimme ravinnevuodot vesistöihin.
Itämeri-palapeli – 10 000 €
Projektin tavoite on osoittaa lapsille ja nuorille, että myös he voivat olla mukana Itämeren hyväksi tehtävässä työssä.
Elävä Itämeri, Baltic Sea Action Group – 80 000 €
Baltic Sea Action Group perusti Elävä Itämeri -hankkeen vuonna 2019, jolloin se sai Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 80 000 euron rahoituksen. Nyt hanke sai jatkorahoituksen toiselle vuodelle.
Konkreettiset kilogrammat,2016
Lääkeainejäämien ja muiden haitta-aineiden poistaminen jätevesistä – 80 000 €
Tavoitteemme on skaalata kehittämämme koronapurkausteknologia teolliseen mittakaavaan.
Konkreettiset kilogrammat,2016
Proteiinirehun ilmastotehokas tuotanto – 15 000 €
Tavoitteemme on kasvattaa hyönteisentoukkia, joita ruokitaan yllämainittujen teollisuuksien jätteillä ja jäämätuotteilla.