Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen peltojen kipsikäsittelyllä – 40 000 €

Tutkijat ja viljelijät luovat yhdessä maatalouden vesiensuojelun tulevaisuutta

1. Projektin nimi ja sen toteuttaja

Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen peltojen kipsikäsittelyllä

Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, ympäristötaloustieteen tutkimusryhmä

2. Ongelman kuvaus

Pelloilta vesistöihin karkaavat ravinteet rehevöittävät Itämerta ja ovat erityisesti rannikkovesiemme ongelma. Fosforikuormituksen vähentäminen on kallista nykymenetelmillä. Lisähaasteena on se, että viljelijä harvoin pystyy toteuttamaan suojelutoimenpiteitä maanviljelytoimien ohessa. Tarvitaan nykyistä toimivampia ja edullisempia kuormituksen vähentämiskeinoja, jotka nivoutuvat hyvin viljelykäytäntöihin. Ongelma on yhteinen kaikille Itämeren maille.

Toimiva vesiensuojelukeino soveltuu erikokoisille maatiloille ja erilaisille viljelysuunnille. Viljelijät kokevat sen omakseen ja toimenpiteellä on laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä.

3. Mihin projekti tähtää? / Miltä ratkaisunne näyttää?

Rannikkovesiemme tilan parantamiseksi ratkaisu löytyy kotimaan maataloudesta. Peltojen kipsikäsittely vähentää pelloilta tulevaa fosforihuuhtoumaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nykyisin käytössä olevat vesiensuojelukeinot. Kipsikäsittely parantaa maan rakennetta ja vahvistaa ionitasapainoa, jolloin fosfori ei huuhtoudu peltomaasta vesistöihin vaan säilyy kasvien käytettävissä.

Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen SAVE-hanke tutkii, miten peltojen kipsikäsittely soveltuu laajaan käyttöön, esimerkiksi koko Saaristomeren valuma-alueella. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa toteutetaan mittava kokeilu, jossa saadaan käytännön kokemusta ja tuotetaan tutkimustietoa vesistö- ja eliöstövaikutuksista. Lisäksi SAVE-hanke laatii suunnitelman kipsin käytön edistämiseksi ja arvioi kipsin soveltuvuutta osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.

Kilpailuprojekti tarkastelee peltojen kipsikäsittelyä innovaationa, joka tulee jalostaa toteuttamiskelpoiseksi keinoksi laajamittaiseen käyttöön. Tarvitsemme lisätietoa kipsin käyttöä edistävistä ja sitä vaikeuttavista tekijöistä. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi levitysteknologiat, säätilojen tuomat haasteet ja ympäristön tuomat rajoitukset. Lisäksi jo esitettyjä kehitysehdotuksia tulee työstää eteenpäin ja selvittää tarkasti laajamittaiseen kipsikäsittelyyn liittyvät suuren yleisön kysymykset. Huomioimalla nämä tekijät kipsi-innovaatiosta syntyy toteuttamiskelpoinen suojelukeino, josta saada mahdollisimman suuri hyöty eli vähenemä maatalouden fosforikuormituksessa.

Projektissa tutkitaan SAVE-hankkeessa koottua aineistoa ja viljelijöiden kanssa kerrytettyä kokemusta. Tavoitteena on luoda selkeä kuva innovaatioprosessista, selvittää yhteistyön merkitystä innovaation kehittelyssä ja sen sosiaalisen hyväksyttävyyden edistämisessä. Projekti analysoi innovaatioprosessia erillisen kyselytutkimuksen ja keskustelutilaisuuksien avulla. Kipsikäsittelyn jalostamiseen osallistuu paikallisten maataloustuottajien lisäksi mittava määrä sidosryhmäorganisaatioiden jäseniä.

4. Miten projekti myötävaikuttaa Itämeren tilan parantamiseen?

Jos menetelmä otetaan käyttöön Etelä-Suomessa, fosforikuorma Saaristomereen ja Suomenlahteen vähenee arviolta 150 tonnia. Tällä on suuri positiivinen vaikutus rannikkoalueidemme vedenlaatuun. Tuotettu vähennys kattaa lähes puolet koko Suomen fosforin vähennystavoitteesta. Hankkeen tavoitteena on ulottaa kipsikäsittely myös muihin Itämeren maihin. Näissä tavoitteissa onnistutaan parhaiten, kun toimenpide ensin hiottu huippuunsa yhteistyössä viljelijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.