Proteiinirehun ilmastotehokas tuotanto – 15 000 €

Proteiinirehun ilmastotehokas tuotanto – 15 000 €

Paikallinen, hyönteispohjainen proteiinirehutuotanto toisi mukanaan ympäristöllisiä etuja, jotka hyödyttäisivät Itämerta.

1. Projektin nimi ja sen toteuttaja

Proteiinirehun ilmastotehokas tuotanto.

IFF Nordic Ab perustettiin 2016 aloittamaan paikallinen, hyönteisiin perustuva rehutuotanto. Yhtiö sijaitsee Ahvenanmaalla.

2. Ongelman kuvaus

Kesäaikaan sinileväkukinto on suuri ongelma Itämerellä. Ylilannoitus liian suuren ravinteiden saannin seurauksena, johtaa orgaanisen materiaalin lisääntyneeseen määrään Itämeressä, muuttaen meren ekosysteemiä. Tuotettaessa yhden kilon kasvatettua kalaa tarvitaan soijan lisäksi noin 2,5 kiloa rehukalaa. Kala on uusiutuva resurssi, mutta meren kyky tuottaa kalaa jatkuvasti ja säilyttää ekosysteemin toiminta riippuu resurssien kestävästä käsittelystä ja käytöstä. 85 % maailman kalaresursseista on jo maksimaalisessa käytössä tai jo riistetty.

Biologinen jäte paikallisista elintarviketeollisuuksista, kuten esimerkiksi kalankasvatuksesta, meijereistä, lihantuotannosta sekä peruna- ja hedelmäviljelmistä on ongelmallista, sillä viimeinen vastaanottaja suurelle osalle jätettä puuttuu. Ongelmat ovat teknisiä, maantieteellisiä, taloudellisia ja ympäristöllisiä. Nykyisin suurin osa käyttämästämme proteiinirehusta sisältää soijaa. Soija tuodaan pääasiassa Etelä-Amerikasta, mistä aiheutuu pitkiä kuljetuksia ja lisäksi koko soijatuotanto on voimakkaasti kyseenalaistettu ympäristönäkökulmasta. Ravinteet, jotka tuodaan Itämeren alueelle ja jotka pääsevät vesistöihimme hajoavat vähitellen vapauttaen happea. Tämä johtaa laajoihin alueisiin kuollutta merenpohjaa, jota jo nyt on Itämeressä. Jatkamalla rehuntuontia huononnamme tätä tilannetta entisestään.

3. Mihin projekti tähtää? / Miltä ratkaisunne näyttää?

Tavoitteemme on kasvattaa hyönteisentoukkia (Mustasotilaskärpänen / Hermetia Illucens), joita ruokitaan yllämainittujen teollisuuksien jätteillä ja jäämätuotteilla. Nämä jätteet ovat nykyään hyödyntämättömiä paikallisia resursseja ja ne soveltuvat erittäin hyvin rehuksi hyönteisille. Toukat kuivataan, jauhetaan ja tiivistetään proteiinirehuksi. Haluamme korvata osan tuoduista soija- ja kalapohjaisista proteiinirehuista paikallistuotetulla, hyönteispohjaisella vaihtoehdolla. Toivomme myös pystyvämme yhdistämään ylilannoituksesta syntyneet levät ja käyttää niitä toukkien rehuna.

4. Miten projekti myötävaikuttaa Itämeren tilan parantamiseen?

Paikallisella, hyönteispohjaisella proteiinirehutuotannolla olisi useita ympäristöllisiä etuja, jotka hyödyttäisivät Itämerta. Jos kasvava määrä levää yritettäisiin kerätä talteen, voitaisiin hidastaa ylilannoitusta ja tasapainottaa ekosysteemiä käyttäen leviä samanaikaisesti rehuntuotannossa. Myös rehun kuljetus olisi energiatehokkaampaa. Biologinen jäte esimerkiksi elintarviketeollisuudesta ei olisi enää rasite Itämerelle. Sen sijaan se olisi osa paikallista ravinnekiertoa. Ihmisten toiminnasta johtuvat ravinnevuodot Itämereen tulevat jatkumaan, mutta toimiva kiertokulku ja vähentynyt ravinteiden tuonti ulkomailta vähentävät Itämeren rehevöitymistä. Jos nykypäivän proteiinirehu korvattaisiin hyönteispohjaisella rehulla, kuormittaisi Itämeren alue vähemmissä määrin maapallon resursseja.

Jaa somessa

Kategoriat

Arkisto