Itämeriprojektin tuomaristo
Tuomaristo
Anne-Maria Salonius
Ålandsbankenin Suomen johtaja, Finanssiala ry:n vastuullisuustoimikunnan puheenjohtaja
Anne-Maria on koko Itämeriprojektin idean takana ja toiminut tuomariston puheenjohtajana jo Itämeriprojektin ensimmäisestä rahoituskierroksesta eli vuodesta 2015 alkaen. Meri on hyvin lähellä hänen sydäntään ja Anne-Maria toivoo voivansa työskennellä sen hyvinvoinnin eteen, jotta Itämeren kauneus ja rikas lajisto säilyisivät myös tuleville sukupolville.
Olet Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja. Miltä nyt tuntuu?
Olen toiminut tuomariston puheenjohtajana heti Itämeriprojektin ensimmäisestä rahoituskierroksesta eli vuodesta 2015 alkaen. Kuluneiden vuosien aikana Itämeriprojekti on kasvanut ja saavuttanut arvostetun aseman. Tämä näkyy esimerkiksi tuomaristossa – todella kovan luokan osaajat haluavat olla osa Itämeriprojektia. Se tekee minut hyvin iloiseksi.
Mikä on suhteesi Itämereen?
Olen viettänyt Itämerellä paljon aikaa ja idea koko Itämeriprojektista syntyi omassa purjeveneessäni. Meri on hyvin lähellä sydäntäni. Rakastan purjehdusta ja esimerkiksi viime kesänä purjehdin pitkiä matkoja kahdestaan koirani kanssa. Frodo on kolmevuotias labradoodle ja kelpo laivakoira, joka istuu tarkkaavaisena kipparinpenkillä ja nauttii merellä olosta.
Mikä oli Itämeriprojektin johtoajatus sitä perustaessasi?
Halusin tehdä Ålandsbankenin jo aloittamasta ympäristötyöstä tehokkaampaa ja innostaa mukaan Itämerityöhön sekä kollegani pankissa että muut jo hyvin etabloituneet Itämeritoimijat. Uskon yhteistyön voimaan. Meidän roolimme on ollut tuoda samalla hyvällä asialla olevia toimijoita niin sanotusti samaan pöytään ja tehdä tavoitteista yhteisiä. Tämä näkyy pitkissä kumppanuuksissa esimerkiksi eri säätiöiden kanssa. Lisäksi halusimme tietoisesti luoda helposti lähestyttävän alustan, jolla käytännössä kuka tahansa voisi hakea mille tahansa Itämeren hyvinvointia potentiaalisesti parantavalle idealle rahoitusta.
Miksi Itämeren hyvinvointi on mielestäsi tärkeä asia?
Itämeren ympärillä asuu 90 miljoonaa ihmistä ja sen hyvinvointi vaikuttaa laajasti sekä eläin- että muihin eliölajeihin. Itämeri on jo pitkään ollut yksi maailman saastuneimmista merkistä. On tärkeää työskennellä sen hyvinvoinnin eteen jotta sen kauneus ja rikas lajisto säilyisivät myös tuleville sukupolville.
Onko jokin Itämeriprojektin rahoittama hanke ollut mielestäsi erityisen kiinnostava?
Elävä Itämeri -hanke on erityisen lähellä sydäntäni, mutta innovaatiopuolelta on pakko mainita Solar Foodsin tehtaan suunnitteluhanke, jota Itämeriprojekti rahoitti aivan alkuvaiheessa. Minuun teki suuren vaikutuksen myös Clewat Oy:n Johannes Myllykosken henkilökohtainen draivi. Hän oli ensin kehittänyt öljyn keräämiseen merestä soveltuvaa ratkaisua, mutta havahduttuaan muoviongelmaan, piirsi suunnitelmat uusiksi ja kehitti tehokkaan menetelmän kerätä merestä muoviroskaa.
Myös lasten ja nuorten aktivointiin keskittyneet projektit ovat olleet minusta ihania, eikä niitä voi futurististen innovaatioiden rinnalla suinkaan väheksyä.
Millaisia projekteja toivot näkeväsi tulevalla rahoitushakukierroksella?
Luonnon monimuotoisuus puhuttaa tällä hetkellä paljon. Olisi mukava nähdä sellaisia projekteja, jotka jollain tapaa vaikuttavat juuri Itämeren biodiversiteettiin, samalla kun niillä on myös laajempi ympäristövaikutus.
Mitä odotat tuomarityöskentelyltä?
Tämän vuoden tuomaristolla on aivan uuden tyyppistä, vankkaa ja laaja-alaista osaamista. Ehdimme tavata kertaalleen heistä osan kanssa ja keskustelu oli jo tuon kohtaamisen aikana sellaista, että odotan varsinaista tuomarityöskentelyä ja siihen liittyvää ajatustenvaihtoa innolla. Tulemme varmasti tekemään hyvä ratkaisuja rahoituspäätöksiä pohtiessamme.
Mitä teet vapaa-ajallasi tai miten rentoudut?
Liikun paljon luonnossa harrastaen jo mainittua purjehdusta sekä vapaalaskua ja skinnausta. Frodo-koira pitää huolen päivittäisestä ulkoilusta. Meillä on kotikulmilla muutamia suosikkipaikkoja kuten Töölönlahti ja Hietsu, mutta kesällä Frodo saa painaa vapaana saaristossa. Harrastan myös tennistä ja kuulun valmennusryhmään, joka treenaa viikoittain. Tennis on tekniikkalaji, joka vaatii pitkäjänteistä työtä ja panostusta. Kun rystyä ja syöttöä hiotaan, niitä todella hiotaan!
Millaisia asioita arvostat?
Arvostan tietysti perhettä ja ystäviä, sekä elämää ohjaavaa, vastuullista ajattelua. Työssäni olen usein hyvin kiireinen. Se saa arvostamaan esimerkiksi rauhallisia sunnuntaiaamuja ja sellaisia päiviä, kun ei ole mitään ohjelmaa. Tällöin voi syödä pitkän aamupalan, lukea lehdet rauhassa ja ihan vain nauttia olemisesta.
Kuinka itse vaikutat tai yrität vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden hyväksi?
Työn kautta voin vaikuttaa vastuullisuusasioihin yhtiötasolla. Ålandsbanken avaa pian uuden konttorin Ouluun ja esimerkiksi tämän konttorin sisustuksesta 85 % on kierrätyskalusteita. Omassa arjessani olen tehnyt tietoisen valinnan syödä vähemmän lihaa ja panostaa laatuun sekä lähituotantoon määrän sijaan. Ajan sähköautolla ja kävelen paljon. Lisäksi pyrin suosimaan kierrätettyjä vaatteita sekä korjaamaan vanhaa. Tavoitteeni on myös vähentää lentämistä – mietin todella paljon nykyään, millaisia vaihtoehtoisia keinoja minulla olisi hoitaa työmatkat.
Mitä me kaikki voimme tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen?
Jokainen voi omassa elämässään ottaa pieniä askelia kestävämpää tulevaisuutta kohti. Kaikkea ei tarvitse muuttaa heti – esimerkiksi lihaa syövä voi aloittaa jättämällä yhden päivän viikosta lihattomaksi. Ruoka on muutenkin asia, johon melkein kaikki voivat vaikuttaa. Jos kaupassa esimerkiksi tietää, että tuote tulee suhteellisen nopeasti käyttöön, ei välttämättä tarvitse kaivaa sitä pisintä päiväystä hyllyn perältä. Tämä saattaa hyvinkin ehkäistä ruokahävikin syntymistä.
Kuinka rohkaiset hankkeita ja yhteisöjä hakemaan rahoitusta Itämeriprojektilta?
Olemme tähän mennessä antaneet siivet jo monelle vaikuttavalle hankkeelle, jotka ovat niiden alkumetreillä kipuilleet yleisesti vaikeasti saatavilla olevan rahoituksen kanssa. Usko innovaatioosi – kun idea ja tiimi ovat hyviä, se voi tuomariston vakuuttuessa ottaa tuulta alleen ja muuttua ideasta vaikuttavaksi hankkeeksi.
Tuomaristo
Markku Ollikainen
Emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja 2014–2023.
Markku Ollikainen on sitä mieltä, että me kaikki voimme vaikuttaa kestävämpään tulevaisuuteen esimerkiksi kierrättämällä ja välttämällä niin sanottua kerskakulutusta. Itse myös Itämeriprojektin rahoituksen hakijana ollut Ollikainen pitää erityisen hienona sitä, että Itämeriprojekti rahoittaa hankkeita laidasta laitaan.
Olet yksi Itämeriprojektin tuomareista. Miltä nyt tuntuu?
Olen hyvässä seurassa, sillä tuomarikollegoista Mari on hyvinkin tuttu ja Mikonkin tiedän. Tulee varmasti olemaan kiehtovaa tutustua uusiin ideoihin ja ajatuksiin yhdessä.
Mikä on suhteesi Itämereen?
Olen kuljeskellut kalassa, katsellut lintuja ja tutkinut Itämeren suojeluun liittyviä kysymyksiä jo kolmekymmentä vuotta. Kiinnostus alueen tutkimiseen heräsi, kun olin lasteni kanssa Vantaanjoella kalastamassa ja kiinnitin huomiota vedenlaatuun. Rehevöityminen oli ja on edelleen yksi Itämeren suurimpia ongelmia. On hieman turhauttavaa, että vielä näin kolmen vuosikymmenen jälkeen painimme edelleen samojen ongelmien kanssa.
Miksi Itämeren hyvinvointi on mielestäsi tärkeä asia?
Itämeri on monelle lähiluontoa, mutta välillisesti paljon enemmän. Se työntää rehevöitynyttä vettä Atlantin rannikolle. Esimerkiksi arktiset linnut muuttavat sen kautta pohjoiseen, eli tämän merialueen hyvinvointi voi heijastua hyvinkin kauas. Itämeri on myös indikaatio yhteiskunnan kyvystä ja halusta suojella luontoa. Jos tätä halua ei ole, kertoo se mielestäni sivilisaatiosta melko järkyttäviä asioita.
Miten olet tutustunut Itämeriprojektiin?
Vedin aikanaan erittäin mittavaa tutkimusta liittyen kipsin vaikutuksiin maatalouden fosforihuuhtouman vähentämiseksi. Yhdessä parin muutaman kollegan kanssa käynnistimme projektin, jolle haimme ja saimme rahoitusta Itämeriprojektilta. Projektin tulokset olivat sivumennen sanottuna erinomaisia, ja sittemmin valtio osoitti kipsikäsittelylle merkittävästi varoja, joilla Lounais-Suomen ELY-keskuksen kipsihanke edistää asiaa.
Onko jokin Itämeriprojektin rahoittama hanke ollut mielestäsi erityisen kiinnostava?
Itämeriprojektissa hienoa on juuri se, että erilaisia hankkeita on laidasta laitaan. Pidin kiinnostavana esimerkiksi muutaman vuoden takaista Wapulec Oy:n projektia, jonka tavoitteena oli poistaa lääkejäämiä jätevesistä sähköiseen koronapurkaukseen perustuvan, energiataloudellisen vedenpuhdistusteknologian avulla.
Millaisia projekteja toivot näkeväsi tulevalla rahoitushakukierroksella?
Eniten toivon hankkeita, joista löytyisi ratkaisuja rehevöitymisongelman voittamiseen. Samoin hankkeet, joissa yhdistyvät sekä ilmaston että meriluonnon hyvinvointi sekä monimuotoisuuden säilyttäminen olisivat enemmän kuin tervetulleita. Kaipaan myös vedenalaisen melun torjumiseen liittyviä ideoita. Laivaliikenteestä aiheutuu valtavasti haittaa ja kärsimystä merieliöille ja kannan huolta siitä, kuinka melun aiheuttama stressi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
Mitä odotat tuomarityöskentelyltä?
Kiinnostavien ehdotusten ja ajatusten kohtaamista, mutta myös vaikeita keskusteluja siitä, kuinka hankkeita painottaa ja verrata toisiinsa.
Mitä teet vapaa-ajallasi tai miten rentoudut?
Olen investoinut hyvään pyörään, jolla ajan 40–60 kilometrin lenkkejä muutaman kerran viikossa. Myös kalastus on minulle tärkeää ja siihen Lappi on paras paikka. Kalareissuilla on tullut käytyä laajalti kautta koko Pohjoiskalotin. Kalastan harjusta ja taimenta sekä joskus myös lohta. Jäämerellä olen narrannut turskaa. Siinä suurin haaste on saada kuvat pohjaan niin, että seiti ei pääse iskemään ensin välivedestä.
Millaisia asioita arvostat?
Vaikka olen akateeminen tutkija, arvostan hyvää fyysistä kuntoa ja tiettyä ruumiillisuutta. Lisäksi pidän arvossa kykyä kontemploida eli mietiskellä asioita syvällisesti. Hyvän aamukahvin merkitystä ei sitäkään voi vähätellä – juon mielelläni italialaista tummapaahtoa ja yleensä aina samoista mukeista. Kävin joskus 80-luvulla pitämässä Itämeri-aiheisen esityksen eräässä tilaisuudessa ja sain kiitokseksi kaksi mustavalkoista kukkamukia. Suoraan sanottuna ne eivät ole erityisen kauniit ja muu perhe jättääkin ne luultavasti tästä syystä rauhaan. Mutta minulle ne ovat tärkeitä tutkijanurani ensimmäisinä “palkintoina”.
Kuinka itse vaikutat tai yrität vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden hyväksi?
Tutkijan ominaisuudessa vaikutan tietysti työni kautta ja myös lahjoitan rahaa Itämeren suojeluun säännöllisesti. En pingota ympäristöasioista ja esimerkiksi omistan auton, mutta olen laskenut, että hiilijalanjälkeni on silti puolet keskivertoa pienempi. Yksittäisen ihmisen vastuulle ei voi sälyttää kaikkea, vaan yhteiskunnan järjestelmien täytyy olla kunnossa, jotta vaikutus tapahtuu isommassa mittakaavassa.
Mitä me kaikki voimme tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen?
Aivan tavallisia asioita, kuten kierrättää ja välttää niin sanottua kerskakulutusta.
Kuinka rohkaiset hankkeita ja yhteisöjä hakemaan rahoitusta Itämeriprojektilta?
Kynttilää ei kannata pitää vakan alla. Hullultakin kuulostava idea saattaa lopulta osoittautua hyvinkin vaikuttavaksi.
Tuomaristo
Mikko Koskinen
Sarjayrittäjä, Kyrö Distillery sekä uudistavaan vesivijelyyn keskittyvän startup –yritys Nemo Seafarmsin perustajia sekä hallituksen puheenjohtaja. Asuu Islannissa.
Sarjayrittäjä Mikko Koskinen uskoo Itämeren hyvinvointia edistävien alueellisten ratkaisujen olevan monistettavissa ja rahoitettavien hankkeiden tuovan hyvinvointia parhaimmillaan paljon Itämerta itseään kauemmaksi. Syvää hyväntahtoisuutta arvostava Koskinen on ympäristötietoinen myös omassa arjessaan: hän esimerkiksi paikkaa vaatteitaan itse japanilaisella sashiko-tekniikalla.
Olet Itämeriprojektin tuomaristossa. Miltä nyt tuntuu?
Tuomaristolla on tietysti suuri vastuu, joka vähän painaa. Mutta hyvältä tämä tuntuu!
Mikä on suhteesi Itämereen?
Lapsuudessani veneilimme paljon Porkkalanniemen ympäristössä ja myöhemmin vapaasukellusharrastus on avannut aivan uuden maailman pinnan alla. Rakastan Itämerta mutta samalla en voi olla säälimättä sitä, sillä olen elämäni aikana nähnyt sen muutoksen huonompaan suuntaan.
Miksi Itämeren hyvinvointi on mielestäsi tärkeää?
Lähestyn asiaa hieman eri kulmalla: Itämeri on hyvä testiallas maailman muita merialueita ajatellen. Itämeren hyvinvointia edistävät alueelliset ratkaisut ovat todennäköisesti monistettavissa ja näin sen lisääntyvä hyvinvointi voi ulottua paljon Itämerta itseään kauemmaksi.
Miten olet tutustunut Itämeriprojektiin?
Kun perustimme Nemo Seafarmsin, yrityksen pankiksi valikoitui Ålandsbanken, jonka arvot ovat linjassa omiemme kanssa. Nemo Seafarms on ollut mukana myös rahoitusta hakeneessa Project Björkskärissä. Uudentyyppinen liiketoiminta ja luonnonsuojeluajattelu tarvitsee juuri Itämeriprojektin kaltaisia rahoittajia, jotka edesauttavat alkuvaiheen kehitystä.
Onko jokin Itämeriprojektin rahoittama hanke ollut mielestäsi erityisen kiinnostava?
Solar Foods on mielestäni ollut innostavimmasta päästä – se on aidosti edistyksellinen ja potentiaalisesti ison impaktin aikaansaava hanke.
Millaisia projekteja toivot näkeväsi tulevalla rahoitushakukierroksella?
Haluaisin nähdä kunnianhimoisia hankkeita, joille Itämeriprojekti voi toimia ponnahduslautana suurempaan kasvuun ja vaikuttavuuteen.
Mitä odotat tuomarityöskentelyltä?
Odotan sitä, että pääsen hyödyntämään yrittäjänurallani oppimiani asioita sekä sitä, että opin muilta tuomareilta ja myös rahoituksen hakijoilta jotain uutta, joka vie minua edelleen eteenpäin omassa työssäni.
Millaisia asioita elämässä arvostat?
Syvää hyväntahtoisuutta. Tällä en tarkoita mielistelyä, vaan hyväntahtoisuutta voi olla sekin, että sanoo jonkun kipeän asian suoraan. Arkisempana asiana; pidän itsensä ylittämisen jälkeisestä palkkiosta. Esimerkkinä Islannissa asuessani olen käynyt avomeriuimassa atlantissa ja ylösnoustua osaa arvostaa lämmintä kylpytakkia ja kahvia.
Kuinka itse vaikutat tai yrität vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden hyväksi?
Aiemmassa työpaikassani Running Tidellä tein työtä ilmakehän hiilidioksiditasapainon puolesta. Kotimaisessa Nemo Seafarms-yrityksessä kehitämme Itämeren tilaa parantavaa liiketoimintaa ja lisäksi ANDX-konsulttiyhtiön kautta autamme kestävän kehityksen kääntämisessä kilpailueduksi markkinoinnin ja viestinnän kautta. Arkisemmista asioista voi mainita lajittelun sekä sen, että korjaan vaatteitani käsin japanilaisella sashiko-menetelmällä. Se on myös varsin rentouttavaa.
Mitä me kaikki voimme mielestäsi tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen?
Uuden ostaminen ja kuluttaminen ei aina ole välttämätöntä. Voisimme kaikki korjata enemmän vanhaa sen sijaan, että ostaisimme aina uutta.
Kuinka rohkaiset hankkeita ja yhteisöjä hakemaan rahoitusta Itämeriprojektilta?
Eräällä ystävälläni on päätöksenteon apuvälineenä kysymys “jos teen tämän, syntyykö siitä parempi tarina”. Jos mielessä on jokin hyvältä vaikuttava, Itämerta auttava idea, olen melko varma että sen julki tuominen voisi aikaansaada paremman tarinan verrattuna siihen, että vain jatkaa elämäänsä tavalliseen tapaan.
Tuomaristo
Mari Pantsar
fil.tri ja dosentti sekä partneri Kari & Pantsar Co.:ssa
Pitkään Itämeriprojektia seurannut Mari odottaa tuomarityöskentelyltä erityisesti hyviä keskusteluita, joiden myötä voi itse oppia myös paljon uutta. Ihmisiltä yleisesti hän toivoo rohkeutta hidastaa ja pysähtyä miettimään, mistä aito hyvinvointi ja onnellisuus elämässä tulevat. Tämän ajatustyön myötä itse kukin voisi paremmin löytää oman kestävän tapansa elää.
Olet yksi Itämeriprojektin tuomareista. Miltä nyt tuntuu?
Olen seurannut Itämeriprojektia jo pitkään. Mukava olla mukana tuomaristossa!
Mikä on suhteesi Itämereen?
Läheinen. Työviikot asun lähes meren rannalla ja vietän siellä paljon aikaa. Nuorena olin töissä merentutkimuslaitoksella ja jouduimme toisinaan tutkimusmatkoilla myrskyihin. Se on opettanut arvostusta luonnonvoimia kohtaan. Meri tuottaa minulle myös paljon mielihyvää.
Miksi Itämeren hyvinvointi on mielestäsi tärkeä asia?
Itämeren hyvinvointi heijastaa sitä, kuinka huolehdimme itsestämme ja tulevaisuudestamme. Jos emme kunnioita luontoa ja merta, miten voimme kunnioittaa tulevia sukupolvia, joiden elämä on riippuvaista luonnosta?
Miten olet tutustunut Itämeriprojektiin?
Itämeriprojekti tuli minulle tutuksi työn puolesta jo kymmenkunta vuotta sitten. Pidän erityisen hienona sitä, että Itämeriprojekti ei liikaa rajoita hankkeita, jotka voivat hakea rahoitusta. Se mahdollistaa uudet innovaatiot ja uudet tulokulmat.
Onko jokin Itämeriprojektin rahoittama hanke ollut mielestäsi erityisen kiinnostava?
P2X Solutionsin hakiessa rahoitusta ensimmäistä kertaa vetytalous vasta teki tuloaan ihmisten tietoisuuteen. Nyt vedyn ympärillä on valtava buumi. Myös Solar Foods on todella innovatiivinen, monia ongelmia ratkova hanke.
Millaisia projekteja toivot näkeväsi tulevalla rahoitushakukierroksella?
Tiedämme paljon maaperän ekosysteemistä, mutta meristä huomattavasti vähemmän. Toivoisin näkeväni esimerkiksi meriluonnon monimuotoisuuteen liittyviä hankkeita ja sellaisia innovaatioita, joita en vielä osaa ajatellakaan!
Mitä odotat tuomarityöskentelyltä?
Erityisesti odotan hyviä keskusteluita, joiden myötä voin toivottavasti itse oppia myös paljon uutta.
Mitä teet vapaa-ajallasi tai miten rentoudut?
Rentoudun luonnossa liikkumalla. Esimerkiksi syksyllä lähes kaikki vapaa-aika on mennyt sienestäessä, joka on mielestäni vähän kuin aarteenetsintää.
Millaisia asioita arvostat?
Hyvyyttä ja kiltteyttä. Arkisempia asioita ajatellen joka-aamuista ulkoilua ja sitä seuraavaa aamukahvia.
Kuinka itse vaikutat tai yrität vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden hyväksi?
Olen mukana neljässä hallituksessa ja keväällä perustimme yrityksen, jonka tehtävä on pysäyttää luontokato yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Olen myös luopunut autosta ja hankkinut tilalle taitettavan polkupyörän. En juurikaan osta uutta tavaraa, vaan kierrätettyä.
Mitä me kaikki voimme tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen?
Toivoisin ihmisten pysähtyvän miettimään sitä, mistä aito hyvinvointi ja onnellisuus tulevat. Tuleeko onni aina materiasta vai esimerkiksi juuri siitä, että vietetään aikaa luonnossa ja läheisten kanssa? Elämän pieni hidastaminenkaan ei muutenkaan haittaisi. Silloin löytää usein aikaa ajatella ja miettiä, kuinka itse voi tehdä hyvää. Kestävälle elämäntavalle ei ole yhtä tiettyä raamia.
Kuinka rohkaiset hankkeita ja yhteisöjä hakemaan rahoitusta Itämeriprojektilta?
Meillä on syviä ekologisia haasteita Itämeren saastumisen ja luonnon monimuotoisuuden suhteen. Kaikki ideat ovat nyt tarpeen – mikään ajatus ei ole liian pieni. Mitä yllättävämpi tai jopa hullumpi idea on, sitä suuremmalla syyllä se kannattaa jakaa. Emme voi ratkoa ongelmia enää niin, että teemme samaa kuin aina ennenkin ainoastaan vähän paremmin, vaan tarvitsemme aivan uusia ideoita.