Ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods aloittaa Itämeriprojektin rahoituksella Suomeen sijoitettavan tehtaan suunnittelun

Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna Itämeren tilaa edistäviä hankkeita 300 000 eurolla

Kansainvälistäkin huomiota osakseen saanut espoolainen startup, Solar Food, saa Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen. Yhtiön toimitusjohtajan Pasi Vainikan mukaan rahat sijoitetaan Suomeen tulevan uuden tehtaan suunnittelutyöhön.

“Yhteisymmärrys on ollut meillä vahva siitä, että tuotantolaitos Suomeen tarvitaan, mutta mitään kovin konkreettista meillä ei ole vielä ollut esittää. Nyt Itämeriprojektin rahoituksen turvin tehtaan suunnittelutyö voidaan aloittaa”, sanoo Vainikka.

Tieteisfiktiolta vaikuttavan Solar Food:n bisnesidea – ruokaproteiinin tuottaminen ilmasta bakteerien ja aurinkosähkön avulla – omaa valtavan ympäristöpotentiaalin. Mikäli merkittävä osa syömästämme proteiinista tuotettaisiin nappaamalla ilmasta hiilidioksidia, maanviljelystä ja karjankasvatuksesta voitaisiin palauttaa maa-alueita metsiksi ja luonnontilaisiksi biodiversiteettiä edistäviksi hiilinieluiksi. Samalla vähenisivät myös maatalouden ravinnevalumat ja niistä johtuvat vesistöongelmat.

Maankäytön ongelmista ponnistaa myös Luomuliiton projekti, jossa tähdätään hiilinielujen lisäämiseen viljelymenetelmiä kehittämällä. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi monipuoliset nurmikasveja sisältävät viljelykierrot, kevennetty muokkaus sekä peltojen jatkuva kasvipeitteisyys. Näiden viljelymenetelmien pitäisi kääntää hiilivirrat päästöistä nieluiksi ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Itämeriprojektin rahoituksen turvin Luomuliitto kouluttaa “hiiliviljelyn” menetelmät osaavia mentoreja eri luomuyhdistysten toiminta-alueille.

Kestävä maanhoito oli myös teemana Button Program -hankkeella, joka haki rahoitusta digitaalisille innovaatioille suunnatussa kategoriassa. Karttapalvelu on kaikille avoin ja sen avulla tavalliset kansalaiset ja yritykset pääsevät tukemaan suoraan maanomistajia, jotka hillitsevät ojitettujen turvemaiden ravinnepäästöjä ja turpeen hajoamisen kasvihuonekaasupäästöjä.

”Button Program -hankkeella on jännittävä digitaalinen ratkaisu kestävään maankäyttöön. Tämä digitaalinen karttapalvelu voi auttaa maanomistajia ja yrityksiä saamaan paremman kokonaiskuvan kasvihuonekaasupäästöistä. Mielestäni se on visuaalinen ja innovatiivinen tapa hyödyntää avointa dataa Itämeren haasteiden ratkaisemiseksi”, sanoo Skype perustaja Niklas Zennström, joka toimii Itämeriprojektin tuomariston jäsenenä digitaaliset innovaatiot -kategoriassa.

Rahoituksen saaneissa hankkeissa käydään muun muassa muoviroskan kimppuun.

Muovisten kauppakassien syrjäyttämistä tavoittelee ruotsalainen startup BagIt ja kehittelee kosteutta sekä painoa kestävää paperikassia. Paperinen kauppakassi soveltuisi myös nykyisiä paperipusseja paremmin roskapussiksi.

“Pussimme ovat 100% paperia. Ratkaisumme avain on ennen kaikkea pussin muotoilussa sekä käytettävässä paperilaadussa”, sanoo BagIt:n perustaja Nora Östman.

Rantojen siivoamisesta vastaavat Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen Siisti Biitsi -hanke ja Ahvenamaan siivous -projekti, Städa Åland. Städa Åland -projektissa kannustetaan ahvenanmaalaisia rantojen siivoustalkoisiin, joiden tulokset kirjataan nyt kehitteillä olevaan nettiportaaliin.

“Odotamme toukokuussa järjestettävään siivouspäivään viime vuoden tavoin satoja osallistujia puhdistamaan rantoja jätteistä, mutta todellinen tavoite on saada ihmiset rantatalkoisiin ympäri vuoden ja raportoimaan luonnosta poistetut jätteet projektisivuillamme”, sanoo Städa Ålandin Sofia Enholm.

Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna Itämeren tilaa edistäviä hankkeita 300 000 eurolla.

· Siisti Biitsi, Pidä Saaristo Siistinä ry, kolmen vuoden yhteistyö, 90 000 €
· Kestävän maanhoidon karttapalvelu, Button Program ry, 65 000 €
· Solar Foods, 50 000 €
· Hiiliviljelyverkosto, Luomuliitto, 33 000 €
· Miksi Itämerta on suojeltava?, Helsingin Montessori-koulu, 17 500 €
· Ahvenanmaan siivous – roskattoman saaren puolesta, Ålands Natur & Miljö r.f., 10 000 €
· BagIt, 9 500 €

Ålandsbanken tukee myös WWF Suomea 25 000 eurolla.