Ruoka on ympäristön kannalta tärkein jokapäiväinen valintamme

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Sen torjumiseen tarvitaan valtioita, yrityksiä, järjestöjä sekä kansalaisia. Konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti, pohtimisen aika on ohi. Yhtenä ilmastonmuutosta torjuvana toimenpiteenä New Yorkissa järjestettiin YK:n vuosikokouksen yhteydessä Zero Emissions Summit. Summitilla haluttiin korostaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Zero Emissions Summitin avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka osoitti jälleen kerran johtajuutta korostamalla ilmastonmuutoksen vakavuutta. Hän laittoi puheessaan myös itsenä likoon kertomalla omasta sitoumuksestaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhtenä keskeisenä omana toimenpiteenään Niinistö kertoi tavoitteestaan ruokahävikin pienentämiseksi. Lokakuun lopussa Niinistö kertoi Twitterissä syövänsä lihaa vain kerran viikossa, mikä vahvisti presidentin kantaa entisestään.

Ministeri Kai Mykkänen korosti puheessaan niin ikään jokaisen kansalaisen omien valintojen merkitystä. Esimerkkinä hän kertoi omista ponnisteluistaan perheensä lihan syönnin vähentämiseksi. Mykkänen myönsi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii vaivaa, mutta että järkeä käyttämällä pärjää. Omakin puheenvuoroni kietoutui ruoan, ja erityisesti lihan syönnin vähentämisen merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Saksan Bonnissa marraskuussa järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat etsivät pelisääntöjä siihen, miten omista päästöistä ja niiden vähentämisestä raportoidaan. On selvää, että maailman maiden on jo lähivuosina kasvatettava päästöleikkauksia. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tuoreen raportin mukaan nykyiset päästösitoumukset kattavat vain kolmanneksen niistä päästöleikkauksista, joita tarvitaan rajoittamaan ilmakehän lämpeneminen kahteen asteeseen. Myös Bonnissa ruoan merkitys nousi esille keskeisenä keinona: jos emme vaikuta ruokavalintoihimme, emme koskaan pääse ilmastotavoitteisiin.

Miksi ruoka – ja erityisesti liha on viimeaikaisissa kokouksissa ja tapahtumissa ollut vahvasti esillä?

Jos karja olisi oma maa, olisi se maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästäjä. Maatalouden laajeneminen on tärkein metsäkadon aiheuttaja. Maatalousmaasta noin 80 % käytetään eläintuotannon tarpeisiin. Suomessakin ruoan osuus hiilijalanjäljestä on 20 prosenttia, yhtä suuri kuin liikenteen. Syömällä ympäristöystävällisesti voi jokainen meistä torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti. Mutta miten saada ihmiset muuttamaan ruokavaliotaan ympäristöystävällisemmäksi? Ensinnäkin ihmisille tulee tarjota helposti toteutettavia ratkaisuja, joiden vaikutuksia voidaan mitata. Ruokaan ja hiilijalanjälkeen liittyen kaksi hyvää konkreettista esimerkkiä ovat WWF:n lihaopasja Ålandsbankenin Itämerikortti.

WWF:n lihaopas on mobiilisovellus, joka antaa käytännön ohjeita vastuullisiin valintoihin. Se kannustaa meitä jokaista syömään vähemmän lihaa ja lisäämään kasvisten sekä kestävästi pyydetyn tai kasvatetun kalan määrää ruokavaliossamme. Lihaopas neuvoo myös valitsemaan ympäristön kannalta parempaa lihaa silloin kun päättää lihaa lautaselleen valita. Innostavaa on, että ilmastoystävällinen ruoka on myös terveellisempää kuin lihaa paljon sisältävä ruoka!

Ålandsbankenin lanseeraama Itämerikortti esiteltiin myös Zero Emissions Summitissa. Itämerikortti on aivan uudentyyppinen biologisesti hajoava maksukortti, joka näyttää asiakkaille, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä heidän ostoksensa keskimäärin aiheuttavat. Itämerikorttia käyttävät asiakkaat saavat arvion kulutuksensa ympäristövaikutuksista Internetkonttoriin tai Mobiilipankkiin. Asiakkaat voivat halutessaan myös tehdä lahjoituksen vaikuttaviin ympäristöhankkeisiin. Havainnollistamalla, miten kuluttajana vaikutamme ympäristöön, Ålandsbanken toivoo helpottavansa tietoisten valintojen tekemistä arjessa. Tämän lisäksi Itämerikorttiin sidottu, hiilidioksidipäästöjä mittaava Åland Index on avoin myös muille pankeille.  Maailmaa ei voi pelastaa yksin, mutta se on mahdollista yhdessä.

Kannustan kaikkia pallomme pelastamiseen ruokalautanen ja ostos kerrallaan. Ollaan ilmastosankareita omassa arjessamme.

Liisa Rohweder Pääsihteeri
WWF Suomi