Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa 600 000 euroa – keskiössä biohajoavat materiaaliratkaisut ja kalakantojen suojelu

Ålandsbankenin Itämeriprojekti jakaa 600 000 euroa – keskiössä biohajoavat materiaaliratkaisut ja kalakantojen suojelu

Ålandsbankenin Itämeriprojekti jatkaa merkittävää työtään Itämeren tilan parantamiseksi. Vuonna 2026 rahoitusta saa 11 hanketta, jotka tarjoavat konkreettisia ratkaisuja muun muassa haamukalastuksen ehkäisyyn, öljyntorjuntaan ja biodiversiteetin turvaamiseen. Ålandsbanken on tukenut ympäristötyötä jo yli 6 miljoonalla eurolla.

Itämeriprojekti rahoittaa tänä vuonna startupeja, innovaatioita ja Itämeren monimuotoisuutta edistäviä hankkeita yhteensä 600 000 eurolla. Tämän vuoden rahoituspäätöksissä korostuvat erityisesti teknologiset materiaalikonseptit, jotka vähentävät meren muovikuormitusta, sekä ennallistamis- ja suojeluhankkeet Itämeren avainlajien suojelemiseksi.

Biopohjaiset innovaatiot muovijätettä ja öljyvahinkoja vastaan

Yksi tämän vuoden suurimmista rahoituksen saajista on Woodline Oy, joka kehittää 100-prosenttisesti biopohjaisia ja hallitusti biohajoavia kalastussiimoja ja -verkkoja. Arvioiden mukaan noin kymmenesosa Itämereen kertyvästä muovista koostuu hylätyistä kalastusvälineistä, jotka aiheuttavat mikromuovia ja jatkavat hallitsematonta lintujen, kalojen ja hylkeiden pyydystämistä. Hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi haamukalastusta ja meren mikromuovikuormaa.

“Itämeriprojektin rahoitus mahdollistaa siirtymisen konseptista toimiviin prototyyppeihin. Tämä on tuotekehityksen kriittinen vaihe”, sanoo Woodline Oy:n toimitusjohtaja Viljami Kivistö.

Woodline Oy saa projektilleen 110 000 euroa.

Sireness Oy saa 85 000 euron jatkorahoituksen täysin biohajoavan öljyntorjuntamateriaalin kehitykseen. Keksinnön ydin on innovatiivinen kasviöljypohjainen biogeeli, joka tehostaa perinteisen öljyntorjunnan menetelmiä sitomalla öljyä tehokkaasti jopa Itämeren kylmissä vesissä – olosuhteissa, joissa perinteiset muovipohjaiset imeytysaineet usein pettävät.

Kalakantojen ja biodiversiteetin suojelu

Lajien elinvoimaisuus on Itämeriprojektin keskiössä. Ruotsalainen Seaqure Labs AB saa 50 000 euroa kehittääkseen sieniproteiinia, jolla voidaan korvata Itämeren kalasta valmistettua kalajauhoa eläinrehuissa. Tämä vähentää kalastuspainetta ja tukee meren ekosysteemin tasapainoa.

“Muuntamalla rehuteollisuuden sivuvirtoja korkealaatuiseksi proteiiniksi sienirihmaston avulla, luomme kestävän vaihtoehdon kalajauholle”, sanoo Seaqure Labs:n operatiivinen johtaja Albin Frick.

Rannikkovesien suojelussa merkittävän 95 000 euron rahoituksen saa Stiftelsen Race For The Baltic. Hanke keskittyy Ruotsin Karlshamnissa sijaitsevan Guövikenin lahden vedenlaadun parantamiseen. Kyseessä on laaja esitutkimus, jossa selvitetään sedimenttien tilaa ja maalta tulevaa ravinnekuormitusta. Tavoitteena on luoda konkreettisia ja paikallisesti ankkuroituja ehdotuksia toimenpiteille alueen rehevöitymisongelmien ratkaisemiseksi.

Baltic Sea Action Group saa 70 000 euron jatkorahoituksen hankkeelleen Elävä Itämeri, joka keskittyy vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojeluun yksityisillä merialueilla.

Sportfiskarna (Sveriges Sportfiske- och Fiskevårdsförbund) saa 75 000 euroa petokalakantojen elvyttämiseen ja elinympäristöjen kunnostamiseen Tukholman saaristossa.

Ålands Organiserade Fiskeguider rf:lle myönnetään 30 000 euroa kutulahtien suojaamiseen hylkeiden saalistukselta fyysisten esteiden avulla.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:lle myönnetään 5 000 euroa Länsi-Uudenmaan pienten purojen kunnostusmahdollisuuksien kartoittamiseen meritaimenelle.

Laajaa vaikuttavuutta

Tvärminnen Eläintieteellinen Asema (Helsingin yliopisto) saa puolestaan 50 000 euroa The Tvärminne Hub -hankkeelle. Hanke nopeuttaa tieteellisen tutkimustiedon viemistä käytäntöön ja vahvistaa päättäjien sekä elinkeinoelämän ymmärrystä Itämeren suojelutarpeista.

Itämeriprojekti sai tänä vuonna ennätysmäärän rahoitushakemuksia (lähes 300 hakemusta).

Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtajan Anne-Maria Saloniuksen mukaan Itämeriprojektin vaikuttavuus ja tunnettuus kasvaa vuosi vuodelta.

“Edistämme Itämeren tilaa projekti projektilta. Tänä vuonna ilahdutti se, että Itämeriprojektilta rahoitusta haki ennätysmäärä myös ruotsalaisia hankkeita. Yhdessä olemme vahvempia. Rahoitettavissa hankkeissa korostuvat innovaatiot ja konkreettiset ratkaisut”, Salonius sanoo.

Itämeriprojekti 2026 rahoituksen saajat:

• BIOFIM 2: Biohajoavat kalastussiimat ja -verkot (Woodline Oy) – 110 000 €
• Guöviken – vedenlaadun parantaminen (Stiftelsen Race For The Baltic) – 95 000 €
• Biohajoava Sireness öljyntorjuntamatto (Sireness Oy) – 85 000 €
• Fritt fram för mer fisk (Sportfiskarna) – 75 000 €
• Elävä Itämeri (Baltic Sea Action Group / BSAG) – 70 000 €
• Svampprotein ersätter fiskmjöl från Östersjön (Seaqure Labs AB) – 50 000 €
• The Tvärminne Hub (Helsingin yliopisto) – 50 000 €
• Skydd av lekvikar (Ålands Organiserade Fiskeguider rf) – 30 000 €
• Gubbhamns våtmarkprojekt (Baggholma samfällighet) – 15 000 €
• Nemo ReWild (Nemo Seafarms Oy) – 15 000 €
• Länsi-Uudenmaan pienet purot (Virho ry) – 5 000 €

Yhteensä: 600 000 €

Lisätietoja:

Anne-Maria Salonius, Itämeriprojektin puheenjohtaja, Ålandsbanken
puh +358 40 733 1106, anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

Crista Hietala, Viestintäjohtaja, Ålandsbanken
puh +358 40 646 3501, crista.hietala@alandsbanken.fi