Kestävän maanhoidon karttapalvelu – 65 000 €

Kestävän maanhoidon karttapalvelun toteuttaa  Button Program, tietoalan kestävän kehityksen yhdistys. Hyödynnämme Maaseutuviraston ja Metsäkeskuksen avointa peltolohko- ja metsädataa. Arviot mahdollisuuksista vaikuttaa ojitettujen turvemaiden päästöihin perustuvat tieteellisiin tutkimustuloksiin.

Arviot tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston tutkijatohtori Paavo Ojanen ja kollegat muista alan tutkimuslaitoksista. Tieteellisinä yhteistyökumppaneina ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus.

2. Ongelman kuvaus

Suomme ojitettiin pääosin 60-70-luvuilla. Vuosituhannen alusta asti on tiedetty, että suopeltojen ja suometsien kuivan turvekerroksen hajoamisesta hapettumalla aiheutuvat päästöt vesistöihin ja ilmakehään ovat suuria. Kartan avulla maanomistajat näkevät tason, jolle voivat antaa ojien pohjavedenpinnan nousta. Vedenpinnan taso ylläpitää kuivan tuottavan maakerroksen satokasveille ja puiden juuristolle sekä suojaa tulvilta. Ojista tulevat vesistöpäästöt ja kuivan turvekerroksen hapettumisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin minimoituvat.

3. Mihin projekti tähtää? / Miltä ratkaisunne näyttää?

Projektin tarkoitus on edistää Itämeren suojelua ja ilmastotyötä. Tähän tarkoitukseen luodaan helppo ja luotettava verkkosovellus, jonka avulla maanomistajia on helppo tukea, ja suomailla saavutettuja päästösäästöjä on helppo arvioida ja seurata. Edistynyt palvelumme auttaa maanomistajia ja neuvontaorganisaatioita käytännön maatalouden ja metsänhoidon suunnittelutyössä.

Korkean resoluution satelliittikartta näyttää suomaat peltolohko- ja metsikkökuviokohtaisesti. Kartta arvioi maanomistajan saavuttamat päästösäästöt, kun hän nostaa suopellon pohjaveden pintaa esimerkiksi säätökaivoilla sekä jättää suopellon ja suometsän kunnostusojituksen tekemättä.

Palvelun avulla tavalliset kansalaiset ja yritykset pääsevät tukemaan suoraan maanomistajia, jotka hillitsevät ojitettujen turvemaiden ravinnepäästöjä ja turpeen hajoamisen kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaisista noin 15 % omistaa maata ja voimme toisiamme tukien välttää suuren määrän päästöjä joka vuosi. Talkoohenki toimii myös digitaalisesti – tämähän on helppoa kuin heinänteko!

4. Miten projekti myötävaikuttaa Itämeren tilan parantamiseen?

Karttapalvelussamme on noin 70 000 suopeltolohkoa (200 000 hehtaaria) ja 2,2 miljoonaa hehtaaria yksityisiä suometsiä. Kestävän maanhoidon 20 vuoden kokonaispäästöjen säästöpotentiaali on yli 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästösäästöpotentiaali vastaisi vähintään 100 000 suomalaisen 20 vuoden päästöjä. Hankkeen aikana teemme hehtaarikohtaiset arviot toimenpiteiden vaikutuksesta ravinne-ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä luomme järjestelmän, jonka avulla kuka vain voi helposti ja turvallisesti tukea maanomistajia arjen työssä.